Näsijärvi jää kerrostalorivistön taakse

Tamperelaisen artikkelissa Miten käy Pispalan näkymien? (5.7.2006) oli muutama oikaisun vaativa kohta.

Artikkelin kuvaan piirretyt rakennusten enimmäiskorkeutta kuvaavat viivat ovat virheellisiä. Kuvan alueella Santalahden osayleiskaavan sallimat korkeimmat rakennukset kohoavat korkeuslukemaan +132 metriä, 6 metriä korkeammalle kuin artikkelissa virheellisesti väitettiin.

Tamperelaisen artikkelissa mainitun rakennuksen kohdalta Pispalan valtatien korkeuslukema on +128.5 metriä. Kyseisen rakennuksen korkeuslukema on kaavassa +132 metriä. Jos rakennus nousee 3,5 metriä korkeammalla kuin valtatie, sen ylitse ei voi nähdä vapaata järvenselkää. Artikkelissa esitetty väite, että Santalahden uusien kerrostalojen korkeus jäisi Pispalan valtatien korkeutta alemmalle tasolle, ei voi pitää paikkaansa.

Pispalan valtatiellä kulkevia varten Santalahden osayleiskaavaan on merkitty kaksi ”näkymäaukkoa” ja useita ”näkymäsektoreita", joista Näsijärvi näkyy välähdyksenomaisesti Pispalan valtatielle. Santalahteen suunniteltu kerrostalojen rivistö peittää kuitenkin suurimmalta osaltaan Näsijärvi-näkymät Pispalan valtatien tasolta.

Mitä tulee Santalahden rakentamisen liikenteellisiin vaikutuksiin, kaavan valmisteluvaiheessa pidettiin välttämättömänä eritasoliittymän tai suuntaisliittymän rakentamista Santalahdesta Sepänkadulle. Kaavan toteuttamisen yhteydessä niitä ei rakenneta.

Santalahdesta poistuva liikenne tapahtuu Paasikiventien valoliittymän kautta. Kaupungin teettämän selvityksen mukaan Santalahden valoliittymä tulee pätkimää Paasikiventien liikennevirran niin tehokkaasti, että viivytykset ja matka-ajat kasvavat jopa 15−25 prosenttia nykyisestä.

Santalahden alueen maankäytön suunnittelun aiheuttamien liikenneongelmien ratkaisuna ei voi olla sitoutuminen Paasikiventien tunnelin rakentamiseen. Liikenteellisesti tunneli ei nopeuta liikennettä lähellekään siinä määrin, kuin Santalahden valoliittymä alueen muuttuessa tiheästi rakennetuksi kerrostaloalueeksi hidastaa ja vaikeuttaa sitä.

Pispalan alue on valtioneuvoston päätöksellä määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi, ja Santalahti on osa tätä historiallista kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristökin tietenkin muuttuu, ja sen pitääkin säilyäkseen muuttua. Muutoksen tulee kuitenkin olla hallittua, eikä se saa tuhota alueen kulttuurihistorian kannalta olennaisia piirteitä.

Sinänsä Santalahden alueen kehittäminen on kannatettavaa.

Aarne Raevaara

Toiminnanjohtaja

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry