nro. 8256, Pohjoispuoli: Dno:TRE: 382/10.02.01/2008
nro. 8257, Eteläpuoli: Dno: TRE: 383/10.02.01/2008
Tavoitteena kulttuuriympäristön säilyminen
1. Tavoite
Kaavan tavoite tukea Pispalan
valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä
on hyvä ja kannatettava.
Kannatamme kyseisen tavoitteen
saavuttamista koko sillä alueella, joka on valtioneuvoston päätöksessä
määritelty Pispalan valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Koska on olemassa aiheellinen
pelko, ettei esitetyllä kaavalla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia toteuttaa
siinä esitettyä tavoitetta, Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa nostaa
esiin seuraavia haasteellisuuksia, jotka mielestämme olisi otettava huomioon valmisteilla
olevassa kaavoituksessa.
2. Asemakaavoituksen tavoitteen ja aluerajauksien ristiriitaisuus
Koska kaavoituksen
tavoitteeksi on ilmoitettu tukea Pispalan valtakunnallisesti merkittävän
kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä, kaavan pitää koskea koko Pispalan
valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön aluetta. Alueeseen sisältyy
myös Santalahti.
Koska nyt asemakaavoitettavaksi
esitetyllä suppealla ensimmäisellä alueella ei voida tukea Pispalan
valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä,
niiden esittäminen asemakaavan tavoitteeksi on hyvin haasteellista. On
kyseenalaista, kuuluisiko Pispala lainkaan Santalahteen suunnitellun
kerrostalolähiön rakentamisen jälkeen valtakunnallisesti merkittävien
kulttuuriympäristöjen joukkoon.
On olemassa useita ristiriitaisuuksia
koskien kaavoituksen tavoitetta ja aluerajauksia:
─ Miten voidaan asettaa
tavoitteeksi valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön vaaliminen
samanaikaisesti sen hävittämisen kanssa?
Kulttuuriympäristön
säilymisen toteuttajana on aina viimekädessä yksityinen ihminen. Miten
kaavoittaja kykenee motivoimaan taloudellisiin uhrauksiin kulttuuriympäristön
säilyttämisen nimissä niitä rakennusten omistajia, jotka jäisivät uuden
kerrostalolähiön varjoon?
─ Onko mahdollista
pohjoisrinteen yläosassa samoilla perusteilla sekä alentaa rakennusoikeutta
että viedä maisemat?
Tällä hetkellä näyttää
ilmeiseltä, että Tampereen kaupungin maankäyttösuunnitelmien ja toimenpiteiden
seurauksena Pispalan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö tulee
tulevaisuudessa voimakkaasti supistumaan, mahdollisesti kokonaisuudessaan
häviämään.
Asemakaavoituksen tavoitteen ja aluerajauksien
ristiriitaisuuden poistamiseksi esitämme, että asemakaavaehdotuksesta pitää
poistaa kaavan laatimiseksi esitetty tavoite tai että Pispalan harjun
Näsijärven puoleinen alarinne, Santalahti, pitää ottaa osaksi nyt esillä olevaa
asemakaavoitusta.
3. Keinoja kulttuuriympäristön säilymiseksi
Kaiken rakennetun ympäristön kaavoituksellisen
säilymisen lähtökohtana pitää olla tosiasia, että vain kohteen omistaja voi sen
säilyttää. Kaavoittajan tehtävänä on vahvistaa erilaisin keinoin rakennuksen
omistajan tahtotilaa säilyttää omistamansa rakennus.
Vanhojen rakennusten
säilyttämiseen tulee ohjata kannustimin, ei kielloin ja sanktioin. Rakennuksen
voi käytännössä suojella vain sen omistaja. Mahdollisuus kunnostaa ja laajentaa
vanhaa rakennusta on taattava tulevaisuudessakin. Vanhan rakennuksen kunnostus-
ja laajennusmahdollisuus takaa, että Pispalan vanha rakennuskanta säilyy.
Laajennustyöt tulee tehdä vanhaa rakennusta ja ympäristöä kunnioittaen.
Pispalan uuden laadittavan
asemakaavoituksen pitää asettaa vanhan rakennuksen säilyttävät kunnostus- ja
laajennustoimenpiteet vähintään samanarvoiseen asemaan uudisrakentamiseen
verrattuna, ja ehdottomasti parempaan asemaan kuin vanhan rakennuksen
purkaminen.
Kaavoittajan tehtävä on
lähtökohtaisesti helppo, koska Pispalassa asuu ihmisiä, jotka ovat valinneet
asuinpaikkansa alueen kulttuuriarvojen ja maiseman perusteella. Ne eivät ole
heille yhdentekeviä. Mikäli halutaan toteuttaa kaavan tavoitetta kulttuuriympäristön
säilymisestä, kaavoittajan tarvitsee ainoastaan vahvistaa asukasosallistumista
sekä antaa paikallisille asukkaille mahdollisuus osallistua oman asuin alueen
kehittämiseen. Kaupunki on huomioinut jo aikaisemmin riittävässä määrin
alueellisesti ulkopuolisten tahojen halua ja intressiä tuhota paikallisten
asukkaiden arvokkaaksi kokemaa miljöötä.
Esitämme, että kaavoittaja hakee riittävän tehokkaita välineitä
ja keinoja kaavoituksen tavoitteen saavuttamiseksi. Mielestämme asemakaavoitus
pitää laatia paikallisten asukkaiden arvoja ja näkemyksiä kunnioittaen.
4. Suunnittelun lähtökohdista
Tampereen kaupungin
kaavoituksessa Pispalan alueen maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi on
hyväksyttävä aidosti Valtioneuvoston päätös Pispalan alueen kuulumisesta
valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin.
4.1. Pispalan selvitysaineisto Pirkanmaan 1. maakuntakaava
Kaavoittaja on siirtänyt Pispalan
selvitysaineiston sivulle nimeltä Pirkanmaan 1. maakuntakaava, sen vasempaan
nurkkaukseen pienemmän, joitain aluerajauksia sisältävän karttaluonnostelman. Asiayhteydellä
ja esittämistavalla on pyritty luomaan mielikuvaa jostain uudesta aluerajauksen
muutoksesta. Menettelytapa on ehdottomasti kyseenalainen.
Kyseinen karttaluonnostelma
ei ole osa, eikä kuulu millään lainvoimaistuvalla tavalla maakuntakaavaan. Pitää
paikkansa, että kaavaselostus liitteineen sisältää myös kyseisenkaltaisia
hahmotelmia. On täysin normaalia ja hyväksyttävää, että kaavaselostukset
sisältävät useita keskenään ristiriitaisia elementtejä. Mutta se on
huolestuttavaa, että kaavoittaja halusi tuoda Pispalan valtakunnallisesti
merkittävän kulttuuriympäristön aluerajauksen tai sen merkityksen esiin
maakuntakaavasta.
Pispalan kulttuuriympäristön
erityismerkitys ei perustu kaupungin tai maakuntaliiton, vaan Valtioneuvoston
päätökseen.
On ilman muuta selviö, että
tulevaisuudessa valtioneuvosto voi tehdä
uuden päätöksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi
inventoinniksi. Koska nyt laadinnan kohteena olevaan alueeseen kohdistuu
voimakkaita rakentamispaineita, on mahdollista, että Pispalan
valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alue voi tulevaisuudessa pienentyä
tai mahdollisesti kokonaan poistua.
Kuitenkin olisi parempi, ettei kaavoittaja omien
arvovalintojensa mukaisesti laadi nyt uusia aluerajoja Valtioneuvoston
päätettäväksi määrättyyn asiaan. Vielä tärkeämpää olisi, ettei kaavoittaja
levitä kyseisiä luonnostelmia niin, että joku taho voisi kuvitella asiaan
liittyvän päätöksentekovallan sijaitsevan kuntakaavoittajalla.
4.2. Rakennettu
kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset
ympäristöt
Yhä edelleen aluerajauksen määrityksen pohjana toimii Museoviraston
ja ympäristöministeriön julkaisu Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.
Siinä Pispalan kaupunginosa on kuvattu seuraavalla tavalla:
Työväen asuttamasta Pispalasta on tullut käsite suomalaisessa omatoimisessa
asuntorakentamisessa ja kansalliskirjallisuutemme kautta se on tullut kaikille
tutuksi. Työväestö asettui Pispalan rinteille viime vuosisadan jälkipuolella.
Varsinainen asutusekspansio alkoi 1890-luvulla Porin radan valmistuttua.
Valtaosa Pispalan puisesta rakennuskannasta on 1910- ja 1920-luvuilta.
Tampereen kaupunkiin Pispala liitettiin 1937 ja ensimmäisen asemakaavansa se
sai 1945.
-Pispalan miljööseen liittyvät erottamattomasti jyrkät puuportaat ja silhuettiin
piirtyvä haulitorni, joka pystytettiin 1908.
-Santalahden pieni pysäkki rakennettiin 1923 (B. Granholm 1914).
-Hyhkyn koulu on rakennettu mallipiirustusten mukaan 1903 (L.Sonck) ja
korotettu 1928. Opettajien asuinrakennus on vuodelta 1912 (H.Tiitola).
-Pispan koulun läheisyydessä sijaitsee kirjailija Lauri Viidan lapsuudenkoti,
joka on nykyisin museona.
-Tahmelan rannassa sijaitsee Varalan urheiluopisto, joka on perustettu 1910.
Alueen vanhin rakennus on puuhuvila vuodelta 1893 (K.Snellman), joka on museona.
Hirsinen Kisapirtti on vuodelta 1926 (B.Strömmer).
-Tahmelan lähteellä on ollut keskeinen merkitys Pispalan asutukselle.
-Ylä-Pispalassa on säilynyt joukko betonisia linnoituslaitteita I maailmansodan
ajoilta.
Ympäristöministeriön,
Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton 25.10.2005 päivätyn tiedotteen mukaan
inventointiin sisältyvät alueet ja kohteet ovat valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia alueiden käytön suunnittelun
lähtökohtia.
Kaavoitettaessa sellaista
aluetta, joka sisältyy kohteena ympäristöministeriön ja Museoviraston
valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevaan
inventointiin, pitää kulttuuriperinnön osalta ottaa huomioon valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Pispalan alueen säilyminen on
onnistunut nähtävissä olevassa määrin vain paikallisten asukkaiden halusta
säilyttää arvokkaaksi kokemaansa miljöötä ja maisemaa. On suotavaa, että Tampereen
kaavayksikkö hyväksyy alueen säilymisen paikallisten asukkaiden toiveiden
mukaisesti. Pispalan harjulta on suojeltava vähintään harjun ainutlaatuiseksi
tekevät ominaispiirteet: Pyhäjärven ja Näsijärven rantamaisemat, näkymät
harjulta molemmille järville, rakentamattomina säilyvät kaupungin omistamat
yleiset puistomaiset alueet sekä perinteinen tehokas pientalo rakentaminen.
Tampereen kaupungin alueella sijaitsevan Suomen tunnetuimman kaupunginosan, Pispalan, kulttuurihistoriallisten piirteiden säilyttäminen ja vahvistaminen eivät taloudellisesti aseta Tampereen kaupungille kohtuuttomia rasitteita, mutta sen tuhoaminen aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja.
5. Ramboll
Finland oy selvitys nimeltä Pispalan rakennusoikeustarkastelu
Ramboll Finland oy selvitys nimeltä Pispalan
rakennusoikeustarkastelu sisältää huomattavassa määrin virheellisiä lukuja.
Ongelman tämä muodostaa erityisesti vanhojen rakennusten omistajille.
Selvityksen sisällöstä ja käyttötarkoituksesta ei tällä erää ole annettu
julkisuuteen riittäviä tietoja, eikä siten rakennusten omistajille tosiasiallista
mahdollisuutta kommentoida sitä.
Erityisesti Rambollin
selvityksen senkaltainen esittämistapa, että lainsäädännössä olisi tapahtunut
jokin muutos, jonka edellyttäisi olemassa olevien rakennuksien osalta uuden
laskentatavan mukaisia kerrosalalukuja, loukkaa sekä yleistä oikeustajua voimakkaasti että hyvin todennäköisesti
johtaisi ainoastaan vanhan rakennuskannan hävittämiseen.
Liittyen yleisesti kaikkiin
jo rakennettuihin rakennuksiin haluamme tuoda esiin, että MRL on verrattuna
RakL muuttanut tilannetta pikemminkin siihen suuntaan, että kerrosalan tai
käyttötarkoituksen muutokset ovat selkeästi vaikeammin toteutettavia, ei
suinkaan helpommin tai esitetyllä tavalla automaattisesti tapahtuvia.
Rakennetun vaipan sisällä
olevan kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen on MRL 125 § 2 momentin mukaan
aina toteutettava rakennusluvalla. Aikaisemmin (RakL) käytäntönä oli se, että
vähäinen kerrosalan lisäys on toisinaan tulkittu vain toimenpidelupaa
edellyttäväksi. MRL:ssa on todettu myös käyttötarkoituksen olennaisen muutoksen
edellyttävän, RakL poiketen, rakennuslupaa.
Ramboll
Finland oy selvitys nimeltä Pispalan rakennusoikeustarkastelu, joka kohdistuu
Pispalan ensimmäisen vaiheen osa-alueelle, sisältää niin paljon virheitä ja
tarkoituksenhakuisuutta, että sitä ei tule käyttää kaavoituksessa.
6. Kaavoituksen keinovalikoimasta
Koska Pirkanmaan
Rakennussuojeluyhdistys ry:n toimenpiteiden avulla on useita kymmeniä vanhoja
rakennuksia pelastunut, rohkenemme tuoda oman asiantuntemuksemme tältä osin myös
kaavoittajan tietoon.
Rohkaisemme kaavoittajaa
tutkimaan ja miettimään kaavoituksessa käytettyjen keinojen tosiasiallisia
vaikutuksia. Maankäytön muutoksissa vähintään yhtä tärkeää kuin hyvät
tavoitteet ja aikomukset on kaavan tosiasiallinen vaikutus. Tältä osin yhdistys
haluaa antaa oman asiantuntemuksensa kaavoituksen käyttöön.
6.1. Suojeltu rakennus eli sr -merkintä
Pispalan harjun alaosaa
Santalahden alueetta koskevissa lainvoimaisissa kaavoissa on useita sr -merkinnällä
varustettuja rakennuksia. Esimerkiksi tikkutehdas piippuineen ja
ruutivarastoineen, Enqvistin ja Breitensteinin huvilat, kattohuopatehdas,
portinvartijanmökki, paperitehdas ja sen piippu, pahvitehdas, pahvitehtaan
voimalaitosrakennus, sen viereiset kaksi pientä vanhaa asuinrakennusta,
Paasikosken talo ja tukkilaisten asuinrakennus.
Ne on sijoitettu oheiseen
karttaan nro 1/5.
http://www.tampere.fi/tiedostot/5dKaAe6xH/Kartat_1-5.pdf
On outoa, etteivät Tampereen
kaupunginvaltuuston 22.2.2006 hyväksymät lainvoimaiset suojelumääräykset ole
nähtävissä Pispalan selvitysaineisto -nimisessä kaavan selvitysaineistossa kohdassa
Pispala suojelukohteet.
Mielestämme olisi suotavaa, että
Tampereen kaupungin palveluksessa olevat virkamiehet hyväksyisivät muiden
mukana myös Tampereen kaupunginvaltuuston yksimielisesti tekemät päätökset. Emme
koe hyväksyttävänä kyseisten lainvoimaisten merkintöjen poisjättämistä. Myös
siinä tilanteessa, että kaavoittaja kokisi, että kyseinen sr -merkintä oli
virheellinen, alueen kaavoituksen selvitys- ja suunnitelma-aineisto on
pohjauduttava lainvoimaisiin päätöksiin.
Kaavoittaja ei tunnista sr -merkinnän vaikutusta
Epäilemme, että kaavoittaja
ei ole tutustunut rakennuskohtaisten sr -merkintöjen vaikutukseen Pispalan
harjulla. Emme voi hyväksyä, että sr- eli suojelumerkinnän vaikutuksesta alueen
vanhaa rakennuskantaa myös tulevaisuudessa tuhotaan.
Pispalan alueen parhaiten
säilyneet perinteiset rakennukset sijaitsivat Santalahden alueella siihen asti
kunnes ne suojeltiin. Lähes välittömästi suojelumääräysten tultua niistä
poistettiin vuokralaiset, ne jätettiin heitteille ja ne ovat yksi toisensa
jälkeen tuhoutumassa tai jo tuhoutuneet.
Yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti noudatettava sr -periaate
On hyvä periaate, että
Santalahden alueella sr -merkinnän korvauksena on myönnetty runsaasti
lisärakennusoikeutta. Sen lisäksi pitäisi sekä Santalahdessa että muuallakin
Pispalassa omistajalle antaa muitakin kannustimia ja motivaatiota sr -rakennuksen
säilyttämiseen. Tärkeintä on yhdenvertainen ja tasapuolinen menettely sr -merkinnän
korvauksien osalta.
Olisi suotavaa, että muilta
osin Santalahdessa toteutunut rakennusten suojelu ei toistu harjun yläosassa. Tärkeintä
ei ole kaavassa ilmaistu suojeluvaatimus vaan kaavan tosiasiallinen vaikutus. Mikäli
kaava tosiasiallisesti pakottaa vanhan rakennuskannan purkamiseen, sitä ei ole syytä
esittää suojelukaavana.
6.2. Tehokkaan rakentamisen kulttuuriympäristö
On hyvä, että Pispalan aluetta
ei pyritä muuttamaan omakotialueeksi vaan myös Pirkanmaan maakuntamuseo on
tunnistanut tehokkaan rakentamisen luoman kulttuuriympäristön. Alueella
kannattaa vastaisuudessakin tukea kyseistä kulttuuriympäristön piirrettä.
Pispalassa tonttien yleinen RakL
mukainen 0.5 rakennusmassoittelu olisi suotavaa pitää samana, eli MRL
mukaisesti noin 0.9 - 1.0. Rakennusoikeutta tulisi hieman lisätä kompensaationa
niille kiinteistöille, joilla sijaitsee vanha, säilyttämisen arvoiseksi
luokiteltu rakennus.
Koska Kaupunginhallituksen
suja on määrittänyt nyt valmisteilla olevan Pispalan asemakaavoituksen
rakennusoikeudellisen vaikutuksen neutraaliksi, on myös siinä mielessä
tarkoituksenmukaista säilyttää rakennusoikeudet nykyisillä asuinrakentamiseen
kaavoitetuilla tonteilla. Alueen rakentamattomille viheralueille muiden mukana
Ryytimaalle ja muille pienille puistomaisille alueille ei ole
tarkoituksenmukaista siirtää rakennusoikeutta.
Rakennuksien muunneltavuus, ajanmukaistaminen,
laajentaminen
Pispalan alueen rakennuskanta
on aina elänyt muutoksessa. Monet vanhat rakennukset ovat alun perin siirretty
muualta Pispalaan, esimerkiksi Terijoelta siirretyt hirsirakennukset
muodostavat mielenkiintoisen osan vanhoista rakennuksista. Suurin osa
rakennuksista on kokenut muutoksia historiansa aikana. Monia niistä on
laajennettu voimakkaastikin, ja myös omistajan tarpeet huomioiden
ajanmukaistettu. Alueen rakennuskannan muunneltavuus ja mosaiikkimaisuus
muodostavat sen Pispalan kokonaisuuden, joka on säilyttämisen arvoinen.
Uuden kaavan osalta tärkeämpää
kuin siitä julkisuuteen esitettävät mielikuvat, on sen mahdollistamat käytännön
rakennustoimenpiteet. Vaikka Pirkanmaan maakuntamuseon rakennusinventoinnissa
on mainittu hyviä perusteita rakennuskannan säilyttämisen puolesta, siinä esiin
nostetut keinot eivät edesauta missään määrin hyvien tavoitteiden
saavuttamista. Pikemminkin ne päinvastoin osaltaan jouduttavat vanhan
rakennuskannan tuhoutumista.
Tosiasiallinen rakennuskielto
Mikäli vanhan rakennuksen
omistajalta viedään mahdollisuus laajentaa rakennustaan rakennuksen ja tontin
luokittelun perusteella, rakennus asetetaan käytännössä rakennuskieltoon, josta
omistaja pääsee eroon vain rakennuksen purkamisella.
Kaavoitus ei saa ohjeistaa hävittämiseen
On täysin kestämätöntä, että
arvokkaiksi koetuille rakennuksille esitettään rakennus- ja muuttamiskieltoon.
Tärkein syy miksi vanhat rakennukset ovat säilyneet Pispalan rinteillä, on
ollut niiden muunneltavuus. On suotavaa, että erityisesti vanhojen rakennusten
arvoa korostetaan parantamalla niiden asemaa uudisrakentamiseen verrattuna.
Olisi hyvä asettaa myönteisiä keinoja vanhan rakennuksen säilyttämisen
voimistamiseksi, esimerkiksi sen laajentamisen tai korottamisen lupamenettelyn
yksinkertaistamisella tai rakennuskohtaisella lisärakennusoikeuden myöntämisellä.
Kannustimia vanhan
rakennuskannan suojelemiseen on useita: Lisärakennusoikeuden voi sitoa vanhan
rakennuksen olemassaoloon. Rakennuslupamenettelyä voi yksinkertaistaa. Voidaan mahdollistaa
vanhojen rakennusmateriaalien käyttö. Rakennustapaohjeet ja rakennusmääräykset
voivat sisältää helpotuksia niiden kunnostamiseen, ajanmukaistamiseen ja
laajentamiseen.
Ympäristökeskuksen poikkeamislupa
Maakuntamuseon käyttämien
toimenpidesuosituksien siirtäminen asemakaavoituksen suojelumääräyksiksi tarkoittaisi
käytännössä, että luokiteltuihin rakennuksiin kohdistuvat suhteellisen
vaatimattomatkin rakennustoimenpiteet tarvitsevat Pirkanmaan ympäristökeskuksen
poikkeamisluvan.
Käytännössä vanhoihin
rakennuksiin asetettavat lisärasitteet ja rajoitteet ovat liian selkeästi
uudisrakentamista rohkaisevia. Se ei saisi olla sellaisen kaavan sisältö, jonka
tavoite on säilyttää olemassa olevaa kulttuuriympäristöä.
Toimenpide-ehdotuksia
1 - Mikäli tontilla sijaitsee vanha rakennus, kaavassa pitää osoittaa kyseiselle
tontille sen verran lisärakennusoikeutta, että se vastaa rakennuksen suojelun
aiheuttamaa rasitetta.
2 - Ainoa taho, joka voi suojella vanhan rakennuksen, on sen omistaja. Siksi
pyrkimyksenä pitää olla senkaltainen asiantila, että jokaiselle kiinteistönomistajalle
suojelu on vähintään yhtä kaavoitushyödyllinen toimenpide kuin purkaminen. Jokaisen
kiinteistön omistajalle pitää antaa mahdollisuus vaalia omaa omaisuuttaan.
3 - Vanhan rakennuksen säilyttämiseksi tontille siirrettävä lisärakennusoikeus
pitää voida käyttää kyseisen rakennuksen laajentamiseen. On ilman muuta selvää,
että laajennettu rakennus pitää olla tyyliltään ja ilmiasultaan vanhaa
rakennusta kunnioittava. Tilanne, jossa rakennuksen omistajalta viedään
mahdollisuus laajentaa kiinteistöään, samalla poistaa vanhan rakennuksen
säilymisen olennaisimman tekijän eli sen muunneltavuuden.
7. Osallistumismenettelyjen kehittäminen
Pispalan alueen vanhan
rakennuskannan ja kulttuuriympäristön hävittämisen yhtenä syynä on ollut paikallisten
asukkaiden ohittaminen alueen erilaisissa maankäytön suunnitelmissa. Pispalan
aluetta koskevat maankäytön muutokset sekä aikaisemmat kaavoitusratkaisut
(Ryytimaa ja Santalahti) ovat olleet selkeästi vastoin paikallisten asukkaiden
arvoja ja ensisijaisia pyrkimyksiä. Olisi ollut tärkeää sekä kartoittaa että
edistää alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistumista oman
asuinalueensa kehittämiseen. Näin ei ole tapahtunut.
Hyvänä esimerkkinä alueelle vieraiden pyrkimysten
esiin nostamisesta on, että kaavoituksen tilaamissa ja maksamissa analyyseissa
tarkoitushakuisesti painotetaan, joidenkin alueiden ”kehittämisen” nimissä,
täydennysrakentamista puistoihin. Tämä on eriskummallista, kun samaan aikaan
kaavoittaja on asettanut nähtäväksi materiaalia (OAS), joka viittaa siihen,
että asuintonteilta vähennetään rakennusmahdollisuuksia sekä asetetaan tiukkoja
rajoitteita rakentamiselle.
On suotavaa kaavoituksen
suunnitelmissa tuoda esiin senkaltaisia uusia vaikuttamismuotoja, jotka
edistäisivät alueen asukkaiden osallistumista oman asuinalueensa kehittämiseen.
Tampereen kaupungin
kuntademokratian kehittämisyksikkö voisi kehittää ja käyttää Pispalaa
erilaisten vuorovaikutusmallien koekenttänä.
Pispalassa 20.11.2008