Ympäristöministeriö

Viite YM21/6211/2008

Asia: Lausunto Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C3, D2 ja D3 uusimisesta.

Suomessa ei ole valtakunnan tasolla toimivaa rakennussuojeluyhdistystä. Tästä syystä Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry pitää tarpeellisena oman erityisalueensa osalta tuoda esiin myös valtakunnallisella tasolla seuraavia näkemyksiä, jotka liittyvät yhdistyksen toimialaan.

Pyrkimys tiukentaa uudisrakentamista koskevia energiatehokkuusmääräyksiä siten, että rakentamisessa siirryttäisiin matalaenergiarakentamiseen, on hyvä.

Rakentamismääräyskokoelman asetusehdotukset ovat hyvin laadittuja, ja niiden takana olevat arvot ja pyrkimykset ovat yleisesti hyväksyttyjä.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys haluaa kuitenkin tuoda esiin seuraavia ajatuksia sekä esittää muutosehdotuksensa asetusehdotuksiin.

1. Perinnerakentamisen mahdollistaminen

On hyvin perusteltua ja järkevää, että perinteiseen hirsirakentamiseen kohdistuisi muita seinärakenteita lievemmät lämmöneristysvaatimukset. On tärkeää mahdollistaa myös tulevaisuudessa käytettäväksi satoja vuosia vanha suomalainen rakentamistapa.

Määräyksen selkeyttämiseksi pitäisi erikseen määrittää hirsirakennuksen ullakon tai toisen kerroksen vertailuarvot, myös siinä tilanteessa, että se rakennetaan perinteisesti pystylaudoituksella.

Ehdotus kohtaan C3: 3.2.1 lisäys luetteloon

hirsirakennuksen kehikon yläpuolinen seinä 0,60 W/m²K

Ehdotus kohtaan C3: 3.2.2 lisäys luetteloon

hirsirakennuksen kehikon yläpuolinen seinä 0,70 W/m²K

2. Soveltamisalan täsmennys

On tarkoituksenmukaista antaa kunnille mahdollisuus kehittää eri alueiden erityispiirteitä erilaisilla rakentamismääräyksillä. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa voisi olla alueen tarpeet paremmin huomioivat määräykset. Erityisesti suojelukaavoitus tarvitsee enemmän myönteisiä elementtejä.

Rakennetun kulttuuriympäristön suojelun rakentuessa yhä enemmän yksityisen omistajan vastuulle on tarkoituksenmukaista luoda kaavoitukseen senkaltaisia välineitä, että kyseinen tavoite myös toteutuu. Rakennetun ympäristön pääasiallisen suojelun toteuttajan eli yksityisen kiinteistön omistajan asemaa pitää ennemminkin parantaa kuin heikentää rakentamismääräyksillä. Nyt lausunnolla olevista luonnoksista ei ole havaittavissa tämän ongelman huomioimista.

Määräykset voisivat olla erityispiirteet huomioivasti joko kireämpi tai lievempiä.

Ehdotus kohtiin C3: 1.1.3, D3: 1.1.2 ja D2: 1.1.2

Nämä määräykset eivät kuitenkaan koske mikäli asemakaavassa on tarkemmat määräykset.

3. Energian laskutapa monipuolisemmaksi / materiaalitehokkuus

3.1. Rakennusosille elinkaarimalli

Rakentamisen energiatehokkuuden laskeminen on tehtävä elinkaarimallin mukaisesti. Ei vain rakennuksille, vaan myös rakennusosille, on laskettava energiatehokkuus elinkaarimallin mukaisesti. Mikäli uusittavaksi määrätyn rakennusosan tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin sillä on mahdollista säästää energiaa, energiatehokkuus on miinusmerkkinen.

3.2. Rakennusmateriaalin kierrätys

Mikäli energiatehokkuudessa lasketaan mukaan rakennusmateriaalin koko elinkaari, on ilmeisesti yhtenä määräyksenä oltava vanhemmalle, jo tuotetulle rakennusmateriaalille asetetut vaatimukset. Määräysten olisi oltava kierrätettävän rakennusmateriaalin käyttöä helpottavia. Samalla olisi huomioitava materiaalin kierrätysvaatimukset.

3.3. Rakennusmateriaali kierrätysvaatimukset

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen käsityksen mukaan pyrkimys rakentaa viisiportainen sitova jätehierarkia EU:n jätepolitiikan kulmakiveksi on jo poliittisesti hyväksytty kansallisella tasolla. Kyseiset pyrkimykset tulisi huomioida myös käytännöntason rakentamista ohjaavissa teknisissä määräyksissä. Rakennusmateriaalin kierrätys olisi järjestettävä niin, että sen syntymisen ehkäiseminen, uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen ja viimeisenä keinona jätteestä huolehtiminen voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ehdotus

Koska Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksellä ei ole resursseja kirjoittaa asiakokonaisuutta tältä osin rakentamismääräys muotoon, yhdistys ehdottaa, että ympäristöministeriö laatii valmisteilla olevan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön huomioivat määräykset tältä osin.

4. Suojeltujen rakennusten peruskorjaus

Suojeltuihin rakennuksiin ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa yleisiä rakennusmääräyksiä. Erityisesti vanhojen rakennusten peruskorjaus- tai laajennusvaiheessa saattavat rakennusten erityisarvoihin liittyvät rakennusosat, esimerkiksi ovet, ikkunat ja uunit, joutua arkkitehtonista kokonaisuutta ajatellen kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta epätarkoituksenmukaisten toimenpiteiden ja vaatimusten kohteeksi.

Ei ole kenenkään etu hallinnollisilla määräyksillä tuhota harvinaiseksi käyneen vanhan rakennuskannan tyypillisiä erityispiirteitä. Niiden osalta rakentamismääräykset sekä tekniset vaatimukset pitää olla alisteiset arkkitehtonisten ja vanhojen toimivien ratkaisujen olemassaololle.

Suojellun rakennuksen kunnostajalle pitää aina olla mahdollisuus noudattaa rakennuksen arkkitehtonista alkuperää korostavia alkuperäisiä rakennusmääräyksiä.

Ehdotus kohtaan C3: 3.2.1 lisäys luetteloon

Rakennuksen vanha ikkuna 1,8 W/m²K

Rakennuksen vanha ovi 1,7 W/m²K

Ehdotus kohtaan C3: 3.2.2 lisäys luetteloon

Rakennuksen vanha ikkuna 2,0 W/m²K

Rakennuksen vanha ovi 1,7 W/m²K

Ehdotus kohtaan D2: 1.1.1 lisäys kappaleen loppuun.

Nämä määräykset eivät koske asemakaavalla tai Rakennussuojelulailla suojeltuja rakennuksia.

Ehdotus kohtaan D3: 1.1.2 d) uusi kohta.

asemakaavalla tai Rakennussuojelulailla suojeltua rakennusta.

5. Uusi rakentamismääräyskokoelma

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ehdottaa, että Suomessa saatettaisiin voimaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja/tai suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia koskeva erillinen rakentamismääräyskokoelma.

Tampereella 29.8.2008