Pirkanmaan
Rakennussuojeluyhdistys ry
www.rakennussuojelu.com
info@rakennussuojelu.com
Avoin kuulemistilaisuus jätealan lainsäädännön
kokonaisuudistuksesta
20.11.2007
Aarne Raevaara / puheenvuoro
Haluan
kiittää mahdollisuudesta tuoda esiin niitä näkemyksiä ja arvoja, jotka
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä ovat ensiarvoisen tärkeitä
rakennusjätteen osalta tulevassa jätealan lainsäädännön
kokonaisuudistuksessa.
Voimassa
oleva kansallinen lainsäädäntö sinänsä sisältää toimivan lähtökohdan vanhan
rakennuskannan purkamisvaiheessa vapautuvan rakennusmateriaalin uudelleen
käyttämiselle. (Valtioneuvoston päätös 295/1997 ja MRL 132/1999 154
§).
On
yleisesti kuitenkin havaittavissa, ettei rakennusmateriaali kierrä uudelleen
käyttöön riittävässä määrin. Säädöstason syitä tähän ovat käsitteiden
ristiriitainen käyttö sekä niiden osittainen epämääräisyys ja mahdollinen
ristiriitaisuus.
Myös
unionitasoiset normit ja uudet ajatukset ovat haasteellisia. On ikävää, ettei
komissio ole vieläkään tehnyt direktiiviehdotusta rakennus- ja purkujätteestä.
Kaikissa
tapauksissa jätealan tulevan lainsäädännön on muodostettava toimiva kokonaisuus
ja sen on huomioitava ne arvot ja lähtökohdat, jotka sekä kansalliset että
unionin parlamentit ovat hyväksyneet.
On
hyvä asia, että Euroopan parlamentti pyrkii uudessa Jätedirektiivi
ehdotuksessaan peruskäsitteiden riittävän selkeään määrittelyyn. Erityisesti
viisitasoisen jätehierarkian sisällyttäminen ehdotukseen on myönteinen asia.
Kansallisen
lainsäädännön uudistamisvaiheessa on tärkeää korostaa, että Ympäristön, kansanterveyden ja
elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta oli käytännössä yksimielinen ja
Euroopan parlamentissa vallitsi laaja yhteisymmärrys jätehierarkia viidestä
portaasta. Nämä viisi porrasta ovat jätteen syntymisen ehkäiseminen, uudelleenkäyttö,
kierrätys, hyödyntäminen ja viimeisenä keinona jätteestä huolehtiminen.
Pirkanmaan
Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä pyrkimys rakentaa viisiportainen sitova
jätehierarkia EU:n jätepolitiikan kulmakiveksi, vaikka se herättänee
muutosvastarintaa, on tarkoituksenmukaista hyväksyä myös kansallisella tasolla.
Käyttökelpoisen
rakennusmateriaalin kohtalona on liian usein jätehierarkian alin taso. Joissakin
tapauksissa on olemassa tarve hyväksyä rakennusjätteen hyödyntämistä energiana.
Kuitenkin tapauksissa, jossa huomattava osuus tuotteen ympäristö- ja
energiavaikutuksista syntyy sen valmistus- ja jalostusvaiheessa, olisi parempi
elinkaariarvioinnilla tai kustannushyötyanalyysissa katsoa olisiko kuitenkin kyseinen
hyödyntäminen jätehierarkiassa kuvailtu jätteestä huolehtiminen.
Pirkanmaan
Rakennussuojeluyhdistys kannattaa, että voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä
selkeytetään tältä osin sekä luodaan senkaltainen
järjestelmä tai muu mekanismi, jossa myös jätehierarkian neljää ylempää tasoa
käytettäisiin vanhasta rakennuskannasta vapautuvan rakennusmateriaalin
uudelleen käyttämiselle.
Olisi
suotavaa, että Euroopan parlamentissa tehty käsitteiden määrittely selkeyttäisi
myös kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöä. Esimerkiksi parlamentin
määrityksen mukaan ”kierrätyksellä” ei tarkoiteta materian käyttöä energialähteenä
tai maantäytössä, kuten Suomessa on valitettavan usein kyseinen käsite
määritelty.
Euroopan
parlamentti kannatti myös tämän direktiivin käsittelyn yhteydessä kierrätysyhteiskunnan
periaatteita. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä ne ovat myös
Suomen kansalliseen jätealan lainsäädäntöön ja erityisesti sen toteutukseen
soveltuvia.