Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry
www.rakennussuojelu.com
luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi puupolttoaineita käyttävien lämmityslaitteiden päästöt ja hyötysuhteet.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa kiittää ympäristöministeriötä hyvin haasteellisen ja tulkinnanvaraisen aiheen käsittelystä.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa osaltaan auttaa oheisella lausunnollaan asetuksen ja Rakennusmääräyksen kehittelyä. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry painottaa senkaltaisia selvityksiä, näkemyksiä ja arvoja, joita ei sen mielestä ole valmistelussa täysimääräisesti huomioitu.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry joutuu tuomaan osittain kriittisen arvion asetuksen takana olevia pyrkimyksiä kohtaan. Se toivoo asiaa valmistelevilta virkamiehiltä samaa kriittisyyttä asian viimeistelyssä.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry toivoo, että asetuksen jatkovalmistelussa ympäristöministeriössä varmistetaan, että myös tulevaisuudessa Suomessa on mahdollista rakentaa ja korjata perinteisellä tavalla paikalla muurattuja varaavia tulipesiä. Suomalaiseen rakennettuun kulttuuriympäristöön elävänä osana kuuluva perinteinen varaava tulisija yhdessä tiilestä muuratun savupiipun kanssa ei edusta vain ekologisesti lämpiävää rakennusta ja vastuullista elämisenmuotoa vaan suomalaisen kodin sydäntä.
Selvityksissä on kaksi lähtökohtaolettamusta, joiden osalta Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry saattaa vain nostaa esiin resurssiensa rajallisuuden.
1. olettamus: EU:n projekti CAFE (Puhdasta ilmaa Euroopalle) selvityksessä tuodaan hyvin esille arvioita pienhiukkasten terveysvaikutuksista. CAFE:n arvio EU:n alueen 347 900 ja Suomen alueen 1 270 ihmisen ennenaikaisesta kuolemasta on tärkeä ja merkittävä. CAFE selvityksessä ei kuitenkaan tuotu esiin, että näiden henkilöiden ennenaikaisen kuoleman syynä olisi nimenomaan puun pienpoltto. Päinvastoin CAFE tutkimuksessa korostui kahden valtion, Ruotsin ja Suomen, poikkeuksellisen puhdas ilman laatu vaikka juuri kyseisissä maissa puun pienpoltto on yleistä. CAFE:ssa esitettyjen lukujen suora tai epäsuora yhdistäminen puun pienpolttoon on ensimmäinen olettamus.
2. olettamus: Tulisijan hyötysuhteen ja pienhiukkasten välinen yhteys. Vaikka monella muulla tavalla perustellen on tulisijan korkea hyötysuhde hyvä, puun pienpoltosta aiheutuvat pienhiukkaset ei ole yksi peruste. Onko olemassa jokin tutkimus, jonka mukaan tulisijan hyötysuhteen kasvaessa pienhiukkasten määrä laskee? Kyseistä tutkimusta ei ole julkaistu.
Edellä mainituista olettamuksista seuraa, ettei Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry rajallisilla resursseillansa ymmärrä, miten ministeriön näkemykset puun polton pienhiukkaspäästöistä liittyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman ”puupolttoaineita käyttävien lämmityslaitteiden päästöt ja hyötysuhteet” määräyksiin.
2. Teknisiä yksityiskohtia
Luonnoksesta ja siihen liittyvistä selvityksistä ei käy millään tavalla ilmi, miten lämmityksen hyötysuhde liittyisi pienhiukkaspäästöihin. Se, että perinteisesti pohjoisen pakkasissa on käytetty isoja varaavia massoja lämmön sitomiseen, ei aiheuta lisääntyviä pienhiukkaspäästöjä, vaan ekologisesti tarkoituksenmukaisemman lämmön talteenottomuodon.
Pohjoisessa vuosisatojen kulttuurikehityksen tuloksena kehittyneet muuratut, savuhormiin liitetyt uunit ja puuhellat ovat osa suomalaista identiteettiä.
Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän tulisijalle asetettu 70 % hyötysuhde pakottaa käytännössä rakentamaan tulisijat niin, että lämpöenergia on jo tulisijassa otettava niin tarkkaan, ettei sitä voi varata muurattuun savuhormiin. Perinteisen savupiipun tehtävänä on osaltaan myös lämmön varaaminen. Mikäli savukaasujen lämpöenergiasta jää liian iso osa tulisijaan, savupiiput on tehtävä haponkestävästä metallista.
Mikäli tulisijalle asetetaan liian korkea hyötysuhde lämpöä ei pääse varautumaan savupiippuun, jolloin savupiippujen lämmön talteenottomassa jää käyttämättä hyödyksi ja mikä pahinta, tiilestä muuratut savupiiput hajoavat kosteuden tiivistyessä niissä jääksi.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry käsityksen mukaan ei siis ole tarkoituksenmukaista rajata hyötysuhdetta vain tulisijoihin. Järkevämpää on laskea koko lämmitysjärjestelmän, mukaan lukien savupiipun lämpömassan, hyötysuhde.
Ei-tehdasvalmisteisten, vuosikymmeniä käytössä olleiden mallien ja tyyppien testaus aiheuttaa pienille muurausalan yrittäjille ylivoimaisia kustannuksia. Perinteisesti tulisijan muurauksessa on voitu huomioida rakennuksen erityisominaisuuksia. Mikäli jokaisen yksilöllisen ratkaisun seurauksena olisi kustannuksiltaan noin 10 000 euron testaus, lausuntopyynnöllä oleva asetus käytännössä lopettaisi perinteisen muuraustavan.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry ehdottaa, että on parempi kehittää jokin kansainvälisesti hyväksyttävä mittaustapa, standardi tai keino, jonka avulla arvoneutraalisti voidaan tarkastella pienhiukkasten määrää, lähteitä, kulkeumia ja leviämisalueita. Asian kansainvälisyys ja vakavuus edellyttää pohjautumista muuhunkin kuin yhteen selvitykseen tai kansalliseen kokeeseen. Testattaessa eri pitoisuuksia olennaiseksi ei saa nousta yhden testin tulokset vaan testien keskiarvot erilaisissa tilanteissa. Vain näin poistuu sattumanvaraisuus koetilanteissa. On tarkoituksenmukaista ensin laatia ohje- ja raja-arvot sekä kynnysarvot pienhiukkasten päästöille. Arvojen määrityksen jälkeen erilaiset tulipesät tulee testata yhdessä sovitun kansainvälisen mittaustavan mukaisesti. Savupiippuun asetettavalla mittauslaiteella ei saavuteta tarkoituksenmukaista kustannushyöty suhdetta.
Pienhiukkaspäästöt ovat ongelmana puun pienpoltossa. Ovatko muut energiatuotantomuodot vähemmän ongelmallisia pienhiukkaspäästöjen osalta?
Lämmön tuottaminen olisi ajateltava elinkaariajattelun kannalta. Pientalon sähköverkosta sähköpatterin avulla saatu lämpö on kulutusta ajatellen näennäisesti päästövapaata. Se ei sitä välttämättä ole, mikäli tarkasteluun otetaan kyseisen energian tuotantoprosessi.
Mikäli sähkö on tuotettu esimerkiksi kuorma-autoilla tai muilla vastaavilla kuljetusvälineillä tuhansia kilometriä kuljetetulla kivihiilellä, kyseisen näennäisesti puhtaan sähkölämmityksen pienhiukkaspäästöt nousisivat selkeästi korkeammalle tasolle kuin perinteisessä uunissa poltetun kiinteän puun polttamisesta aiheutuvat päästöt. Ydinvoimalla tuotetun sähkön osalta pitää huomioida päästöjen lisäksi myös esimerkiksi uraanin louhinnan aiheuttamat ympäristöhaitat sekä jätteiden varastoinnin kustannukset.
Nyt tarkastelun kohteeksi on nostettu vain puun pienpoltto. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry kokee eri lämmitysjärjestelmien keskinäisen vertailun tarkoituksenmukaisempana kuin yhden yksittäisen energialähteen hyöty/haitta arvion tekemisen.
Ministeriön lausuntopyynnössä ja Motivan taustaselvityksessä tuli esiin kaksi erityisperustelua pienpolton tulisijojen päästörajoista.
1 - ”Merkittävä osa puun pienpoltosta aiheutuvista pienhiukkaspäästöistä aiheutuu väärästä polttotavasta esimerkiksi poltettaessa kosteaa puuta.” Näin ollen sekä puun polttotavan että materiaalin tarkoituksenmukaisen varastoinnin osalta neuvonnan järjestäminen olisi suotavaa.
2 - Motivan taustaselvityksessä tuotiin esiin ympäristöpäästöjen osalta ongelmallisina teknisesti pitkälle kehitetyt kaksoispesäkattilat tai muut palamisilman säätämistä vaativat ratkaisut. Kyseisten laitteiden ongelmia ei poista se, että teknisesti ”säätelemättömien” ja yksinkertaisempien varaavien uunien rakentaminen vaikeutetaan tai peräti kielletään, pikemminkin päinvastoin.
Puun pienpoltossa syntyy pienhiukkasia epätäydellisen palamisen vaiheessa. Palokaasujen vähäpäästöisyyteen on pyrittävä. Keinot tähän on olemassa. Kysymys on lähinnä tiedotuksesta, asenteesta ja motiivista.
Myös pienhiukkasten pääasiallisiin päästölähteisiin, kuten ajoneuvoliikenteen ja kaukokulkeutuviin päästöihin, pitää puuttua. Näissä päästölähteissä olisi suotavaa teknologian kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen. Kesän 2006 kaltaiset Venäjän tai Viron suoperäisen metsänpalot, jossa osittain märkä turve palaa yhdessä tuoreen puuston kanssa, aiheuttanee huomattavia pienhiukkaspäästöjä. Päästöissä on ylipäätään kysymys kansainvälisestä ongelmasta, jonka ratkaisu ei sijaitse suomalaisten pientalojen perinteisissä varaavissa uuneissa tapahtuvan puun pienpolton kieltämisessä.
EU:n alueella tapahtuneet pienpolttoyksiköiden muutokset johtuvat hyvin toisenlaisista syistä kuin mitä Suomessa on nähtävillä. Saksan muutosten syyt ovat helposti ymmärrettäviä esimerkiksi Berliinin 4 miljoonan asukkaan kaupungin osalta, jossa korkeissa kivitaloissa jokainen asunto aiemmin lämpeni pienellä tulisijalla. Niissä käytetty kivihiili oli laadultaan hyvin heikkoa. Keski-Euroopassa on yleisesti käytetty suoravetotakkaa, joka on hyvin varustettu palamisen säädön suhteen, ja joka näin mahdollistaa säästeliään kivihiilen polton. Perusperiaatteeltaan suoravetotakat poikkeavat täysin perinteisestä suomalaisesta varaavasta takasta.
Myös poltettavina materiaaleina kivihiili ja kiinteä puu ovat kaksi täysin erilaista tuotetta.
EU:n komission syyskuun 2005 ilmansuojelustrategian tavoitteet eivät ole sitovia. Yhtenä syynä tähän oli ilmanlaadun hyvin voimakkaat eroavuudet eri puolilla Eurooppaa. Selvityksissä Euroopan puhtaimman ilman suurkaupunki oli Helsinki. Helsingin ilmanlaatu oli huonoimmillaankin selkeästi puhtaampi kuin usean muun eurooppalaisen kaupungin ilmalaatu oli puhtaimmillaan. Alueellisesti koko Suomen ilmanlaatu oli hyvä. Esimerkiksi Belgiassa päästään Suomen tasoiseen ilmanlaatuun vuonna 2020 vain Ardennien vuoristoalueella.
Vaikka EU:n tiheimmin asutuilla alueilla vallitseva ilmanlaatu on ymmärrettävästi heikkolaatuista myös pienhiukkasten osalta, Suomen ympäristöministeriö on nyt ensimmäisenä EU:n jäsenmaana asettamassa puun pienpoltossa käytettäville tulisijoille päästörajoja.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry ei kykene ymmärtämään, miksi Suomessa ainoana EU:n jäsenmaana haluttaisiin ottaa käyttöön kiinteän puun pienpolton tulisijoille pienhiukkasia koskevat päästörajat.
Vaikka pääkaupunkiseudulla vain 2 % asunnoista lämpiää pääasiallisesti puun pienpoltolla, tilanne on erilainen muualla Suomessa. On korostettava, että nyt lausunnolla oleva Rakennusmääräys koskee koko Suomen aluetta.
Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa on syytä huomioida Suomen kansalliset erityispiirteet. Ne liittyvät useasti talven kylmyyteen ja pitkien välimatkojen asettamiin erityisvaatimuksiin energian tuotto-, siirto- ja varastointijärjestelmille.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan alla olevilla perusteluilla Suomessa on tarkoituksenmukaista myös tulevaisuudessa hyväksyä perinteiset varaavat puulämmitteiset pienpolttouunit.
5.1. Pienhiukkasten
ajallinen ja alueellinen leviämisalue
Puun pienpolton merkitys korostuu muutamalle kylmimmälle talviviikolle. Varaavan uunin hyötykäyttö ja samanaikaisesti pienhiukkasten voimakkain leviäminen tapahtuu talven kovimmilla pakkasilla. On ikävä asiantila, ettei moottoriajoneuvoliikenteen vieressä kulkevalla kevyen liikenteen väylällä tai talvipakkasilla puulla lämpiävän kaupunginosan läpi kulkeville henkilöille on tiedotettava mahdollisen altistumisen haittavaikutukset.
Sekä pienhiukkastenpäästöihin että yleiseen tietoisuuteen niiden haitallisuudesta olisi lisättävä selkeitä ohje- ja raja-arvot sekä erilaisia kynnysarvoja. Vaikka moottoriajoneuvoliikenteen välttämättömyys ja rakennetun kulttuuriperinteen vaaliminen ovat yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia myös niihin on kohdistettava neuvontaa, tiedottamista ja ohjeistusta.
Suomessa käytetystä energiasta on 70 % tuontienergiaa. Kyseinen tuontienergia tulee suurimmaksi osaksi EU-alueen ulkopuolelta. Sähkön ulkomaantuonnin osalta Suomessa on ollut talvipakkasilla toimitushäiriöitä. Kansallisella tasolla on tarkoituksenmukaista kehittää energian omavaraisuutta.
Suomessa on kansallisella ja alueellisella tasolla mahdollisuus saavuttaa riittävä huoltovarmuus poltettavaksi tarkoitetun puun osalta. Pienpoltto on hajautettua energiantuotantoa. Suomessa on nähtävissä olevassa tulevaisuudessa hyvin uskottavasti yhä edelleen kohtuuhintaista, tasalaatuista ja helposti käyttökohteiden läheltä saatavana olevaa puupolttoainetta käytettävissä. Vaikka Motivan taustaselvityksessä ounasteltiin klapin suosion heikkenevän, Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry pitää ilmeisenä, että kovilla pakkasilla - jos on olemassa mahdollisuus klapilämmitykseen - jokainen kylmenevä asunto lämpenee niillä. Rakentamismääräyksillä ohjataan sen rakennuskannan muotoutumista, jonka on toimittava myös normaalista poikkeavissa tilanteissa.
Kiinteää puupolttoainetta on suhteellisen helppoa varastoida useammankin talven lämmitystä varten. Keskeistä on, ettei yhteiskunnan tarvitse osallistua tämän energiamuodon varastointikustannuksiin. Kivihiilen ja öljyn huoltovarmuusvarastointi on huomattavasti kalliimpaa, tehottomampaa ja haavoittuvampaa kuin lähellä käyttöpaikkaa sijaitsevat kiinteän puupolttoaineen varastot.
Puun sahaamiseen, pilkkomiseen ja pinoamiseen tarvittavaa välineistöä ja työvoimaa on Suomessa riittävästi. On uskottavaa, että myös tulevaisuudessa kiinteän puupolttoaineen valmistukseen tarvittavat henkilöresurssit löytyvät suhteellisen läheltä käyttöpaikkaa. Tämän puupolttoaineen tuotantoon liittyvän näkökulman toteaminen saattaa kuulostaa naivilta, mutta on osaltaan varteenotettava tekijä kun uusiutumattomien energiamuotojen rajallinen määrä väistämättä vaikuttaa sekä energian saatavuuteen että hintaan.
Lämmön tuottamisessa puun pienpoltto on hiilidioksidipäästöjen osalta neutraali. Puun käyttö on yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Nopeasti palamalla puu luovuttaa saman hiilidioksidimäärän, jonka se on kasvaessaan sitonut itseensä. Samat määrät kasvihuonekaasuja vapautuisi puusta myös maatumisen yhteydessä. On kestävän kehityksen mukaista polttaa puu energiantuotannossa sen sijaan että antaisi sen maatua metsään tai esimerkiksi kuljettaa se kaatopaikalle maatumaan, kuten tällä hetkellä suuressa määrin kaupunkialueilla tapahtuu. Puun pienpolton suosiminen Suomessa vastaa parhaiten Kioton kasvihuonepäästöjen osalta Suomelle asetettuja vaatimuksia.
Puun pienpoltto ei ole luonut Suomeen vain lämpöä vaan myös tulisija-savupiippu rakennelmilla varustettuja rakennuksia. Suomalainen rakennussuojelu on yhä voimakkaammin siirtänyt huomiota myös rakennusten perusrakenteiden suojeluun. Rakennusten sisärakenteiden ennallistavan kunnostamisen estäminen, vastoin Museoviraston ohjeistusta, ei ole suotavaa ympäristöministeriön Rakennusmääräyksellä. Euroopassa ei normaalioloissa ole suotavaa hallinnollisilla määräyksillä tuhota toimivia kulttuurin ilmenemisen muotoja.
Selvityksissä heijastuu erään nousevan alan, pelletti-järjestelmän, heikohko menestyminen avoimessa markkinatilanteessa. Vaikka pelletti-järjestelmiä lienee käytössä jo noin 4 000 kappaletta, niiden määrä verrattuna Suomessa oleviin noin 2,2 miljoonaan tulisijaan ja lämmityskattilaan on suhteellisen vaatimaton.
Motivan taustaselvityksessä tuli hyvin esiin pelletti-järjestelmän vaikeudet. Vaikka kansallisesti olisi hyväksyttävissä Suomen suhteellisen pienen tulisijamarkkinoiden lisäsuojaaminen EU:n ulkopuoliselta kilpailulta, se olisi karhunpalvelus myös heikosti menestyneiden pelletti-järjestelmien kehittelylle. Suojatut kotimarkkinat eivät suinkaan rohkaise laatukilpailuun. Se myös poistaisi hintakilpailun pieneltä, globaalilta markkinoilta sulkeutuvalta alalta. Suljetut markkinat vähentävät innovatiivisuutta, luovuutta, kehittelyä ja asiakasmyönteisyyttä. Kuluttajansuoja toimii vain avoimessa markkinatilanteessa. Tarjonnan kirjon vähentäminen ei parannan kuluttajan asemaa.
Lähtökohtaisesti Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry toivoo ympäristöministeriöltä uudelleen harkintaa koko asetuksen sisällöstä. Oheisilla muutoksilla asetus vastaisi paremmin lausunnonantajan esittämiä näkemyksiä.
1.1.2 ( Nämä määräykset eivät kuitenkaan koske seuraavia rakennuksia: )
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry esittää lisättäväksi uusina kohtina
e) virallisesti suojeltua rakennusta (olemassa oleva)
f) virallisesti hyväksytty perinnerakennus (uudisrakennus)
2.1.1.2.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry esittää poistettavaksi asetuksen vaatimuksesta savupiippuun asennettavasta mittauslaitteesta.
2.2.2. Tulisijan hyötysuhde.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry esittää kohdan muutettavaksi muotoon Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde.
2.6.1 Savupiippu .. voi toimia alhaisella päästötasolla ja energiatehokkaasti.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry esittää loppuosan korjattavaksi muotoon: Lämmitysjärjestelmän on toimittava myös savupiipun osalta energiatehokkaasti ja alhaisella päästötasolla.
3.2.1.1. Tulisijojen testaus
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry esittää lisättäväksi loppuun:
Ei tehdasvalmisteisen muuratun tulisijan testaus tapahtuu yleisen mallin pohjalta.
Kiittäen mahdollisuudesta tuoda esiin Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:lle tärkeitä periaatteita.
Tampereella
8.9.2006 Aarne Raevaara
Toiminnanjohtaja
Pirkanmaan
Rakennussuojeluyhdistys ry
www. rakennussuojelu.com