VALITUS OSAYLEISKAAVASTA
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1 PL 640
13111 Hämeenlinna
Valittaja: Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry
Yhdistyksen kotikunta on Tampere.
Asiamies: Toiminnanjohtaja Aarne Raevaara
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry vaatii, että 22.2.2006 pidetyn Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksen 41 §:ssä hyväksytty Santalahden osayleiskaava olisi maankäyttö- ja rakennuslain, hallintolain ja perustuslain vastaisena kumottava tai palautettava Tampereen kaupunginvaltuustoon uudelleen käsiteltäväksi.
Perusteluina esitämme seuraavaa:
1. Selvitysten ja tutkimusten riittämättömyys
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry pitää ilmeisenä, etteivät Santalahden osayleiskaavan perusteeksi laaditut kaavan vaikutuksia koskevat selvitykset ja tutkimukset alempana esitetyissä olosuhteissa täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Santalahden osayleiskaavoitusta varten tehtyjen selvitysten ja tutkimusten perusteella ei Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan ole arvioitavissa yleiskaavoituksen lähtökohtana ja tavoitteena olevaa edellytysten luomista hyvälle elinympäristölle eikä yleiskaavan sisältöön liittyvien vähimmäisvaatimuksien huomioon ottamista. Näin Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry joutuu omana käsityksenään ilmaisemaan epäilyksen siitä, että Tampereen kaupunginvaltuuston kyseisen kaavan hyväksyvä päätös 22.2.2006 oli lainvastainen.
Vaikka nyt tarkastelussa on Santalahden alueen yleisluonteista rakentamista ohjaava yleiskaava, alueellisesti tärkein päätös muodostuu siitä jo yleiskaava-vaiheen ratkaisusta, muutetaanko alueen maankäytön päätarkoitus teollisuus-/varasto-/toimistoalueesta kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Vaikka kaava sallisi häiriötä tuottamattoman teollisuustoiminnan säilymisen alueella, kyseinen toiminta tapahtuisi asuinalueen ehdoilla.
Koska Santalahden osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata teollisuustoiminnalle varattu alue tiheästi asutuksi kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi, kaavaehdotuksen pitää tältä osin perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Koska Santalahden osayleiskaava on ristiriidassa voimassaolevien yleisluonteisemman ja vanhemman maankäytön suunnittelun kanssa, on tärkeä tuoda jo yleiskaavavaiheessa alueen selvityksissä esiin ne elementit, joiden pohjalle alueen käyttötarkoitusta muuttava päätös voi pohjautua. Mikäli kyseinen Santalahden osayleiskaava tulisi lainvoimaiseksi, mutta alueelle ei voitaisi kuitenkaan kaavoittaa asemakaavatasolla kerrostaloasuntoja, lopputulos olisi kokonaisuutta ajatellen kestämätön.
Santalahden alueen maankäyttösuunnittelun tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi pitäisi yleiskaavassa selvittää:
1. Santalahden alueen liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen,
2. mahdollisuus muuttaa Santalahden alue terveelliseksi elinympäristöksi,
3. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Santalahden alueella.
1. Santalahden alueen liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen
Liikennejärjestelyjen osalta kyseinen Santalahden osayleiskaava ei sisällä sellaisia liikenneselvityksiä, joiden pohjalta voitaisiin arvioida kaavan maankäytön toteuttamisen synnyttämiä liikennevaikutuksia. Esitettyjen liikenneratkaisujen puuttuessa kaava-alueelta Santalahden osayleiskaava ei myöskään muodosta riittävän laajaa suunnittelullista kokonaisuutta.
Santalahden osayleiskaavan alueellisesti merkittävin vaikutus liittyy Paasikiventien hidastuviin liikennevirtoihin. Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksenteon kannalta on ongelmallista, että alueellisesti hyvin merkittävä ratkaisuehdotus Paasikiventien liikennevirroista on tehty hyvin vajavaisen ja mahdollisesti harhaanjohtavan tai virheellisen tiedon varassa.
Paasikiventie on jo nykytilanteessa kapasiteettiensa äärirajoilla. Jo tälläkin hetkellä Paasikiventien ruuhkaisuus vaikeuttaa Tampereen kaupunkiseudun länsiosan yhdyskuntien kehittymistä.
Santalahden osayleiskaavassa alueen liikenneverkko esitetään tavoitetilanteen toteutuksena. Kuitenkin kaavaehdotus aiotaan toteuttaa tavalla, jota ei ole esitetty kaavaehdotuksen liitekartoissa tai kaavaselostuksessa sillä tasolla, että sen toteuttamiskelpoisuutta voisi arvioida.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n näkemyksen mukaan Santalahden osayleiskaavassa ei ole riittävästi selvitetty toteutettavan liikennejärjestelyn riittävyyttä kaava-alueen liikenteen järjestämiseen eikä kaava-alue liikennejärjestelyjen osalta muodosta riittävää suunnittelullista kokonaisuutta. Osana yleiskaavaratkaisua pitää olla alueen liikenneverkon toimivuuden varmistaminen.
Paasikiventien suuntaisliittymä Sepänkadun sillalle
Santalahden osayleiskaavassa liikenteen järjestäminen on ratkaistu ylimalkaisella toteamuksella, että ”alueen itäpäähän on tarkoituksenmukaista tehdä suuntaisliittymä keskustaan päin kaistalla, joka jatkuisi Sepänkadun sillalle asti”.
Pirkanmaa Rakennussuojeluyhdistys ry:n mielestä osayleiskaavassa tulisi lisäksi olla selvitys, miten sitaatissa kuvailtu liikenneratkaisu toteutetaan niin, että osayleiskaavan tuoma lisäliikennerasite, jo olemassa oleva valtakunnanväylän (Paasikiventien) ruuhkainen liikenne sekä erityisesti joukkoliikenne eli alueelle suunnitellut bussikaistat ja kevyt liikenne järjestyvät ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
Santalahden osayleiskaavan olisi pitänyt sisältää selkeämmällä esittämistavalla kuin yksittäisellä, useasti toistuvalla toivelauseella alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön keskeisin tekijä eli liikenneratkaisu.
Kyseisen toteamuksen kuvailemaan alueeseen, jolla on rautatien ja Sepänkadun sillan luona mittaa noin 3–5 metriä sekä vaaka- että pystysuunnassa, kohdistuu useita ristiriitaisia maankäytön varauksia ja suunnitelmia:
1) Tampereen ratakeskuksen 9.10.1990 hyväksytyssä piirustuksessa Tampere-Lielahti Kolmannen raiteen varaus km188+000m-km192+480m on aluevarauksena esitetty kolmannen raiteen sijoitus nykyisen kahden raiteen pohjoispuolelle.
2) Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan liittyvässä pikaratikka-varausselvityksessä (Liikennetyöryhmän raportti 13.1.2003) on suosituksena esitetty Tampere (Särkänniemi) – Lielahti väliselle rataosuudelle kahden lisäraiteen rakentamista jo ensimmäisessä vaiheessa.
3) Tiehallinnon Hämeen tiepiirin, Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien sekä Pirkanmaan liiton teettämässä Tampereen Rantaväylän (vt 12 ja kt 65) kehittämisselvityksessä (huhtikuulta 2004) on esitetty Paasikiventielle bussikaistat.
Lukuun ottamatta Santalahden osayleiskaavassa ollutta toteamusta kyseisestä alle 2 000 henkilöä palvelevasta kaistasta, muut ruuhkaisen Paasikiventien liikennejärjestelyjä koskevat suunnitelmat ovat lähteneet alueen ruuhkien vähentämisestä. Esimerkiksi Tiehallinnon lausunto 983/2005/04/2 esittää Santalahden osayleiskaavaehdotuksesta: ”Kaavaselostuksessa mainittua itäistä suuntaisliittymää Rantatieltä Paasikiventielle ei voida hyväksyä, joten Santalahden alueen liikennejärjestelyt pysyvät pitkään nykyisellään”.
Tampereen kaupungin kaavayksiköltä on hyvin rohkea teko esittää valtuustolle Paasikiventien liikennejärjestelyistä: ”Ratkaisu aiheuttaa Paasikiventien ruuhkahuipputuntien liikenteen matka-aikoihin vain 10–15 % lisäyksen L22” ja ”Aamuhuipputunnin aikana Pispalan valtatien liikennemäärät lisääntyisivät noin 70 ajoneuvoa tunnissa M5”. Lausunnoissa on vähintäänkin tarkoitushakuisuutta.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry pelkää, että kyseinen Santalahden osayleiskaavassa esitetty liikenneratkaisu vaikuttaa matka-aikoihin, ruuhkiin ja liikenteen ohjautumiseen pois Paasikiventieltä Pispalan taajama- ja asuinkortteliteille huomattavasti enemmän kuin kaavaosasto on esittänyt.
Santalahden osayleiskaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annettujen vastausten perustelemiseksi Tampereen kaupunki tilasi Ramboll Finland Oy:lta selvityksen Santalahden osayleiskaavaehdotuksen liikenteelliset vaikutukset. On ikävää, ettei kyseistä selvitystä ole saatettu julkisuuteen. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa varata itselleen mahdollisuuden jälkeenpäin lisätä valituskirjelmäänsä selvemmän arvion tästä selvityksestä.
Harkittaessa asuinrakentamista vilkkaiden väylien eli Paasikiventien ja rautatien väliin pitää jo yleiskaavaa laadittaessa olla tehtynä selvitys vaarallisten aineiden kuljettamisesta.
Ilmeisesti valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaiset riittävät suojavyöhykkeet ovat unohtuneet molemmilta valtakunnallisilta väyliltä. Sekä rautatien että Paasikiventien ympäristökuormitusta varten pitäisi olla Santalahden osayleiskaavassa merkittynä riittävät suojavyöhykkeet.
2. Mahdollisuus muuttaa Santalahden alue terveelliseksi elinympäristöksi
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n näkemyksen mukaan Santalahden osayleiskaavaa koskeva päätöksenteko on perustunut olemassa olevien ympäristövaikutusten puutteellisiin selvityksiin eikä Santalahden osayleiskaavan perustaksi ole laadittu riittäviä selvityksiä kaavan mukaisen rakentamisen ympäristövaikutuksista.
Alkutilaselvitykset kiistatta osoittavat, että uutena asuntorakentamisalueena Santalahdessa tulisi käyttöön alue, joka on epäterveellinen laeissa ja ohjeissa annettujen melun ja ilman päästöjen ohjearvojen osalta. Tampereen kaupungin olisi tullut ottaa paremmin huomioon ohjearvot ja syventää selvityksiä erityisesti sen suhteen, miten tavoitteena oleva edellytysten luominen hyvälle elinympäristölle on mahdollista toteuttaa, ja miten haitat ovat torjuttavissa siten, ettei mahdollisten tulevien asukkaiden terveys ole vaarassa. Kun tietoisesti suunnitellaan asuinrakentamista epäterveelliseksi todettuun paikkaan teollisuusalueelle vilkkaan liikenneväylän yhteyteen, ympäristövaikutusten selvittämisessä, haittojen torjunnassa ja hyvän elinympäristön suunnittelussa ei riitä sama taso kuin niin sanotulla normaalilla alueella.
Jotta asutusta saastuneelle maaperälle, valtakunnanväylän melu- ja päästöalueelle ohjaava maankäytön suunnittelu olisi vastuullista, sen pitää perustua perusteellisille ympäristöselvityksille. Vain siten päätöksenteossa voidaan varmistua siitä, että ainakin ympäristön laatua ja terveellisyyttä koskevat lakien ja säädösten vähimmäisvaatimukset voidaan suunnitellussa maankäytön tarkoituksessa täyttää.
Melun ja typenoksidien osalta tehdyt selvitykset toteavat Santalahden alueen ylittävän terveellisen ympäristön ohjearvot. Kyseisten päästöjen osalta olisi tarkoituksenmukaista osoittaa jo yleiskaavassa keinot, miten alue voidaan muuttaa käyttötarkoituksen edellyttämälle terveellisyystasolle.
Santalahden alueen läpi Paasikiventiellä kulkee jo nyt yli 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siltä Santalahden ulkoilma-alueelta, missä yleiskaavassa on suunniteltu asuvan ja oleskelevan ihmisiä, pitää selvittää liikenneperäiset ilman epäpuhtaudet. On pelättävissä, että hiukkaspitoisuudet ylittävät alueella valtioneuvoston määräämät raja- ja kynnysarvot. Maankäytön suunnittelu edellyttää kyseisten arvojen ylityksestä seuraavien toimenpiteiden arviointia.
Melutarkastelu
Lähtökohtaisesta tilanteesta ei ole epäselvyyttä. Santalahden osayleiskaavan kaava-alueella valtioneuvoston ohjearvojen mukaiset melutasot ylittyvät huomattavasti. Sekä kapean pitkänomaisen alueen reunoissa kulkevan Paasikiventien että rautatien lähellä melutaso on paikoin 72 dB. Alueen lähtökohtatilanteesta olisi päiväohjearvoon nähden parannettavaa reilusti yli 15 dB ja yöohjearvoon yli 25 dB. Tavoite on kunnioitettava.
Tavoitteen saavuttamista ajatellen on hyvä ottaa huomioon alueelle jo poikkeusluvalla rakennetussa korttelissa vallitseva tosiasiallinen laskettu melutilanne. Santalahden osayleiskaavan liitteenä olevan kartta 4:n mukaan kyseinen toteutettu alue käytännössä kokonaisuudessaan ylittää valtioneuvoston yöaikaiselle liikennemelulle asettaman ohjearvon 45 dB.
Santalahden alueelle poikkeusluvalla rakennettu asuinkortteli on toteutettu mahdollisimman melua vähentävällä tavalla. Poikkeusluvalla rakennetut kerrostalot ovat yhtenäinen 4–7 -kerroksinen betonimuuri Paasikiventien suuntaan. Rautatien puolella on sekä massiivinen meluaita että vanha massiivihirsirakennus siltä suunnalta tulevaa melua vähentämässä. Tästä huolimatta alueen yöaikainen liikennemelu ylittää valtioneuvoston asettaman ohjearvon 45 dB.
Santalahden osayleiskaavan kartta nro 4 (Melutarkastelu) vaikuttaa perustuvan toiveajattelulle. Suunniteltu Paasikiventien suunnassa kaksikerroksinen rakennus yhdistettynä harjulla poikittain melua tuottavaan alueeseen rakennettavilla elementtitaloilla vähentäisivät tämän näkemyksen mukaan enemmän liikennemelua kuin nyt jo toteutettu kortteli. Valittajan käsitykseksi on jäänyt, että ainoastaan kaavoittajan olettamus uusien rakennusten melulta suojaavasta vaikutuksesta riittää heidän mukaansa alueen melutason alentamiseen alle ohjearvojen.
Santalahden osayleiskaavassa esitetty melun väheneminen perustuu ainoastaan selvityksessä esitettyihin arveluihin, otaksumiin ja toiveajatteluun. Osayleiskaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin melun osalta.
Ilmeisesti Santalahden alueelle suunnitellussa lopputilanteessa, jossa Paasikiventie on viety tunneliin, liikenteen aiheuttama melutaso vähenee nykytilanteesta. Voitaneen olettaa, että alueen suunniteltu ja ruuhkista aiheutuva suunnittelematon liikenteen nopeuden aleneminen vähentää asuinympäristön melutasoa terveydellisenä haittatekijänä. Alue pitää kuitenkin kaavoittaa tämänhetkisen yhdyskuntarakenteen ehdoilla. Alueen melutason alentaminen liikennenopeuksia alentamalla aiheuttaa alueelle muita, vielä voimakkaammin terveyttä vaarantavia haittoja.
Yksi syy Santalahden alueen säilyttämiseen asumistoimintojen ulkopuolella liittyy epäilyyn, ettei kyseinen alue melun osalta täytä edellytyksiä hyvästä elinympäristöstä. On hyvin ilmeistä, ettei alueen käyttötarkoituksen muutos teollisuusalueesta tiiviiksi kerrostaloasuinalueeksi perustu riittäviin selvityksiin melun osalta.
Typen oksidit
Vastatakseen Santalahden osayleiskaavaehdotukseen liittyvissä lausunnoissa esitettyihin huomioihin kaavoittaja on lisännyt osayleiskaavaan typen oksidien vuorokausikeskiarvot. Santalahden osayleiskaava-alue ylittää Suomessa voimassa olevan ohjearvotason, joka on 70 μg/m³. Tason ylitys aiheutuu ajoneuvoliikenteen päästöistä.
Santalahden osayleiskaavan liitteestä 19 voidaan todeta, että alueella terveydelle vaarallisten typpidioksidien asumiselle asetetut ohjearvot ylittyvät. Siitä huolimatta osayleiskaavassa ei ole mitään mainintaa tarkemmista ympäristövaikutusselvityksistä.
Santalahden osayleiskaavassa ei ole ylipäätään mitään selvityksiä tai tutkimuksia siitä, miten kaavalla luodaan edellytyksiä turvalliselle, terveelliselle ja tasapainoiselle elinympäristölle. Osayleiskaavassa ei ole tutkimuksilla osoitettu, että kaavan mahdollistavassa asumisvaihtoehdossa toteutettavat asunnot olisivat terveellisiä. Uusia alueita asumiskäyttöön ohjattaessa jo yleiskaavassa pitäisi sijoittaa ne vain sellaisille alueille, joissa normaali asuminen on mahdollista ja ikkunat voi avata terveyttä vaarantamatta.
Tien pinnasta irtoavien hiukkasten, jotka hyvin uskottavasti sisältävät runsaasti ympäristömyrkkyjä, vaikutuksia ei Santalahden osayleiskaavassa ole selvitetty lainkaan. Vilkkaasti liikennöidystä Paasikiventiestä ilmaan liikenteen vaikutuksesta nousevat hiukkaset ja pölyt tulee ottaa huomioon Santalahden alueen kaavoitusta ratkaistaessa.
Typpidioksidin oletettu väheneminen Santalahden osayleiskaavan liitteen 20 osoittamalle tasolle perustuu toiveajattelulle. Kyseisen alueen muuttaminen teollisuusalueesta tiiviisti rakennetuksi kerrostaloalueeksi olettamuksella, että alueen koko ajan uusiutuvan ympäristömyrkyn nimeltä typpidioksidi vuorokausiohjearvo alenisi 20 vuodessa terveydelle varattomalle tasolle, ei saisi pohjautua toiveajatteluun.
On ilmeistä, että pienilmaston tuulettuvuuden vähenemisestä seuraisi typpidioksidin sekä muiden pienhiukkasten vuorokausikeskiarvon kohoaminen myös Santalahden alueeseen rajautuvalla Ylä-Pispalan alueella.
3. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Santalahden alueella
Santalahden osayleiskaavaehdotuksen kaava-alueelta ei ole mahdollista osoittaa käytännössä lainkaan terveelliseen lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta.
Santalahden osayleiskaavaehdotuksesta, joka oli päivätty 2.5.2005, saattoi laskea meluisan ja varjoisan korttelipuiston pinta-alaksi 10 m² /100 m² asuntokerrosalaa kohden. Yleisenä laskentaperiaatteena käytetään Tampereen kaupungin kaavayksikön mukaan 25 m² korttelipuistoa/100 m² asuntokerrosalaa kohden. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan kaavaehdotuksessa 16.1.2006 paljastunut typenoksidin määrä poistaa alueelta virkistykseen soveltuvat alueet.
1990-luvun puolivälissä tehtyjen selvitysten perusteella Santalahden maankäytön suunnittelussa päädyttiin jättämään asumistoiminta alueen käyttötarkoituksen ulkopuolelle. Santalahden osayleiskaavaan liitetyissä uusissa selvityksissä on kyetty tuomaan esiin vain tekijöitä, jotka tukevat kyseistä päätöstä. Yksikään Santalahden osayleiskaavan yhteydessä esille tuotu selvitys ei Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan puolla Santalahden osayleiskaavassa esitettyä maankäytön käyttötarkoituksen muuttamista.
2. Osallisuus, vuorovaikutus ja tiedottaminen
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa nostaa esiin olennaisina menettelyvirheinä, että Santalahden osayleiskaavan laatimisen aikana ei ole noudatettu kaavoitusta koskevia velvoittavia normeja osallisuuden, vuorovaikutuksen eikä tiedottamisen osalta.
Tästä päätöksenteon virheellisestä järjestyksestä seuraa myös kaavan asialliseen sisältöön liittyvien virheiden korjaamismahdollisuuden heikkeneminen.
Santalahden osayleiskaavan valmisteluun ei Tampereen kaupungin kaavayksikkö hyväksynyt yhtään osallista siltä Pispalan harjun alueelta, johon kaavalla on huomattava vaikutus.
Pispalan harjun Näsijärven puoleisella rinteellä asuville henkilöille olisi Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan ollut annettava mahdollisuus osallistua Santalahden alueen kaavoitusprosessiin. Pispalan rinteessä Näsijärven puolella asuu ihmisiä, jotka ovat valinneet asuinpaikkansa alueen maiseman ja kulttuuriarvojen perusteella. Ne eivät ole heille yhdentekeviä.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry pitää olennaisena menettelyvirheenä, ettei osallisten ryhmää laajennettu myöhemminkään kaavaprosessin edetessä.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry on sitä mieltä, että kuntien hyväksymiin kaavoihin liittyneen alistusmenettelyn poistamisesta ei saisi seurata kuntalaisten osallistumismahdollisuuden heikentäminen.
Valtiovalta on Suomen perustuslaissa siirtänyt vastuuta ympäristön ja kulttuuriperinnön säilymisestä yksilötasolle. Valtioneuvosto määritti 30.11.2000 tekemässään päätöksessä Santalahden osayleiskaavan alueelta esimerkiksi Santalahden pieni pysäkki-alueen osaksi valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
Suomen perustuslaissa oleva periaate yksilöiden mahdollisuudesta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon ei toteutunut Pispalan harjun Santalahden alueen valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä.
Santalahden osayleiskaavan valmistelussa kysymys olisi ollut suunnitteluprosessin vuorovaikutteisuuden lisäämisestä. On ilmeistä, että mikäli valmistelussa on mukana niitä, joiden oloihin tai etuihin kaava huomattavasti vaikuttaa, ratkaisut maankäytönsuunnittelussa pohjautuvat enemmän jo olemassa oleviin ratkaisuihin.
Santalahden alue olisi helposti liitettävissä osaksi jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Nyt aluetta suunnitellaan yksittäiseksi saarekkeeksi. Alue- ja yhdyskuntarakenteet sekä yhdyskuntataloudelliset ja liikennevaikutukset olisi yksinkertaista ratkaista kestävän kehityksen periaatteilla.
Santalahden osayleiskaavaehdotukseen 2.5.2005 kohdistettujen muistutusten ja lausuntojen vastauksia ei ole lähetetty niiden esittäjille. On vähintäänkin hyvän hallintotavan vastaista, ettei lähettäjän osoitteella varustettujen kirjelmien laatijoille lähetetä vastauksia.
3. Yleiskaavaksi liian yksityiskohtainen
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan yleiskaavavaiheessa eivät ole tarkoituksenmukaisia ja hyväksyttäviä senkaltaiset harmaan vyöhykkeen viranomaispäätökset, jotka eivät sisälly suoranaisesti kaavan lainvoimaistuvaan osaan. Santalahden osayleiskaavassa ne kuitenkin tosiasiallisesti määrittävät seuraavan kaavatason eli asemakaavavaiheen keskeisimmän sisällön eli rakennusoikeuden ja rakennusten vesikattojen korkeuden. Kysymys on maapohjan omistajan luottamuksensuojaan liittyvästä julkisesta viranomaislupauksesta.
Sinänsä keskenään ristiriitaisten tavoitteiden esittäminen yleiskaavassa on normaalia, mutta Santalahden osayleiskaavassa kaavoittaja pyrkii yleiskaavan tasolla luomaan yksipuolisilla ja tarkoitushakuisilla selvityksillä luottamuksensuojan kaltaisen sopimuksen maapohjanomistajien ja kaupungin välille määrittämällä yleiskaavassa asemakaavaan kuuluvia asioita. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry suhtautuu äärettömän huolestuneena tämänkaltaisen yleiskaavan laadintaan. Santalahden osayleiskaava ohjaa siten liian yksityiskohtaisesti maankäytön suunnittelua.
4. Yhdenvertaisuus, tasapuolinen kohtelu
Perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuus eli maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu jaettaessa uusia, mielivaltaisia asuinrakennusoikeuksia.
Yleiskaavassa ei sinänsä pitäisi ottaa kantaa rakennusoikeuteen, mutta koska Santalahden osayleiskaava sisältää viranomaislupauksen kaltaisen määrittelyn rakennusoikeuden määrästä, Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa tässä yhteydessä toistaa 26.6.2005 päivätyn muistionsa VI kohdassa esiin nostamansa ”Rakennusoikeuden arvioinnin”.
Santalahden osayleiskaavasta saavutettava hyöty muodostuu hyvin kyseenalaiseksi. Tampereen kaupunkisuunnittelu, Kaavoitusohjelma 2006–2008 :ssa on Santalahden alueelle laskettu sopivan 48 000 kem² uutta asuntokerrosalaa ja 16 000 kem² muuta kerrosalaa. Kyseisen ohjelman kokonaistavoite oli pientaloasuntojen osalta 1 160 kpl, 654 000 kem² asuntokerrosalan ja 512 000 kem² muun kerrosalan osalta.
Kyseinen ohjelma ei esimerkiksi sisällä M-realin 70 hehtaarin suunnittelualuetta Santalahden alueen läheisyydestä Lielahdesta eikä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Ylöjärven Siivikkalan osayleiskaavaa. Pelkästään näiden kahden alueen asukasmäärä tulisi olemaan 5 000–10 000. Mikäli Santalahden alue rakennetaan osayleiskaavassa esitetyllä tavalla, muun muassa edellä mainittuja alueita ei Tampereen kaupunginhallituksen mielestä voida rakentaa Paasikiventien kapasiteettivajauden vuoksi.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n mielestä Tampereen kaupunki asettaa, ilman hyväksyttävää syytä, eri kaava-alueet eriarvoiseen asemaan.
Santalahden alueen, joka vilkastuvalla liittymällään pysäyttää Paasikiventien jo valmiiksi ruuhkaisen liikennevirran, rakentamisen asettaminen etusijalle sellaisiin alueisiin nähden, joiden liikennevirta kulkisi hyvin rakennettua kaksikaistaista Paasikiventietä pitkin on ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti vastoin kestävää kehitystä.
5. Kohtuutonta haittaa
Santalahden osayleiskaava aiheuttaa maanomistajille ja muille vastaavan oikeuden haltijoille Pispalanharjun pohjoisrinteellä kohtuutonta haittaa. Samalla on hyvin perusteltua syytä epäillä, että ei tuhoutuisi vain yksityisiä omaisuusarvoja vaan myös valtakunnallisesti erityisen arvokkaaksi luokiteltu Pispalan kulttuuriympäristö.
Santalahden osayleiskaava-alue on sekä valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö että yksityisomistuksen suojaan kuuluvaa maisemaa. Santalahden osayleiskaava on jättänyt huomiotta sen, että Pispalan rinteillä on jo asutusta. Perinteisesti alueella on rakennettu tavalla, joka on jättänyt yläpuolella olevan rakennuksen asujalle mahdollisuuden rantamaisemaan. Santalahden osayleiskaavassa vesikaton korkeudet nousevat esimerkiksi asuinalueen kahdesta korkeimmasta maamerkistä eli Luujauhotehtaan piipusta 6,4 metriä ja Enqvistin paperitehtaan piipusta lähes kaksi metriä korkeammalle. Santalahden osayleiskaavan toteuttaminen esitetyssä muodossa käytännössä estäisi Pispalan harjun alarinteessä asuvilta koko Näsijärven järvimaiseman ja käytännössä lähes kaikilta rantamaiseman.
6. Kulttuuriympäristön suojelu
Kaavoitettaessa sellaista aluetta, joka sisältyy kohteena ympäristöministeriön ja Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevaan inventointiin, pitää kulttuuriperinnön osalta ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen 30.11.2000 kulttuuriperintöä koskevissa erityistavoitteissa todetaan, että alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriperinnön arvojen säilyminen. MRL 24 §:n mukaisesti myös yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Tampereen kaupunginvaltuuston 22.2.2006 hyväksymä Santalahden osayleiskaava on ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriarvojen säilyttämisen osalta Valtioneuvoston 30.11.2000 tekemän valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan päätöksen kanssa.
Santalahden osayleiskaava-alueelta ainakin pienen pysäkin-alue sisältyy kohteena ympäristöministeriön ja Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevaan inventointiin.
Valtioneuvoston päätöksessä mainittu inventointi on Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 laatima julkaisu Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Pispalan valtakunnallisesti merkittävällä kulttuurihistoriallisen ympäristön alueella sijaitsevat ainakin seuraavat julkaisussa yksilöidyt alueet –1– Haulitorni – 2–Santalahden pieni pysäkki –3– Hyhkyn koulu – 4– Lauri Viidan lapsuudenkoti –5– Varalan urheiluopisto –6– Tahmelan lähde –7– Ylä-Pispalassa sijaitsevat betoniset linnoituslaitteet. Millään näistä kohteista ei olisi yksittäisenä kohteena valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön liittyvää erityisarvoa. Kyseiset alueet muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön erityisarvon.
Kulttuuriympäristön rajaus
Valtioneuvoston hyväksymän inventoinnin Pispalaa koskeva osa alkaa: ”Työväen asuttamasta Pispalasta on tullut käsite suomalaisessa omatoimisessa asuntorakentamisessa ja kansalliskirjallisuutemme kautta se on tullut kaikille tutuksi.” Inventointi kuvaa hyvin Pispalan merkityksen valtakunnallisesti ainutlaatuisena alueena.
Ensimmäisiä työväenasumuksia oli jo 1870-luvulla rakennettu Pispalaan nykyisen valtatien varteen. Pispalan alueen varsinainen asutusekspansio alkoi 1890-luvulla Porin radan valmistuttua. Asutus levisi Pispalan alueelle siten, että maantien varsi ja radan ympäristö rakentuivat ensin 1890-luvulta alkaen. Ilmeisesti Suomen vanhin paperitehdas aloitti toimintansa Pispalassa, höyrysahan ja luujauhotehtaan vieressä. Hieman myöhemmin aloitti toimintansa kattohuopatehdas.
Pispala oli perinteisesti työväen asuttamaa teollistunutta aluetta, joka sai lopullisen ilmeensä jo 1930-luvulla. Liitteessä 6 oleva Pispalan Asemakartta vuodelta 1936 ja liitteessä 7 oleva ilmakuva Pispalasta vuodelta 1946 kuvastavat teollisuuskulttuurin ja työväen kaupunginosan kehittyneisyyttä.
On tärkeä huomata, että inventoinnissa, joka lopullisesti valmistui vuonna 1993, käytetään termiä Pispalan kaupunginosa tarkoittaen aluetta, johon sisältyy myös kokonaisuudessaan Santalahden osayleiskaavan korttelialueet.
Kunnallisen päätöksenteon piiriin kuuluvilla kunnanosarajojen muutoksilla ei voida muuttaa pienemmäksi Valtioneuvoston päätöksen mukaista Pispalan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön aluetta.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry on tietoinen siitä, että kulttuuriympäristöt elävät. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry ei halua laatia omia inventointeja, vaan lähtee siitä, että Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993) -inventointiin sisältyvät alueet ja kohteet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia.
Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton 25.10.2005 päivätyn tiedotteen mukaan kulttuuriympäristön tarkistettu inventointi saatetaan aikaisintaan vuoden 2008 aikana valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n mielestä Santalahden osayleiskaavassa, siltä osin kuin siihen sisältyy valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määrittämää valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, pitää kyseinen alue yksiselitteisesti tuoda yleiskaavaehdotuksessa esiin.
Valtakunnallisesti merkittävään Pispalan rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriarvojen toteuttamisen edistäminen ei onnistu Santalahden osayleiskaavalla. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry rohkenee epäillä, että tiiviin kerrostalolähiön rakentamisella Santalahteen ei haluta edistää kulttuuriperinnön osalta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
Kaavamerkkien tulkinnanvaraisuus
Kaavamääräysten pitää olla yksiselitteisiä. Santalahden osayleiskaavassa oleva sr-1 -merkintä ehkä aiheuttaa enemmän epäselvyyttä kuin ohjaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Esimerkiksi kattohuopatehdas on varustettu sr-1 -merkinnällä sekä Pysäköinti pihakannen alla -merkinnällä. Valokuvasarjan Näkymätarkastelu Pispalan valtatieltä lopussa kattohuopatehtaan päälle on hahmoteltu uudisrakennus.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry epäilee, että Santalahden osayleiskaavassa käytetty sr-1 merkintä tarkoittaa käytännössä purkamislupaa. Tampereen alueella on pula pajateollisuudelle sopivista tiloista. Jos Santalahden alueen vanhojen teollisuusrakennusten kunnostaminen pajateollisuustoimintaan ei ole onnistunut markkinaehtoisesti, on hyvin epäuskottavaa, että se onnistuu sr-1 -merkinnällä tilanteessa, jossa alueelle sijoitetaan kohtuuttoman paljon uutta asuinrakennusoikeutta.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry mielestä jokaiselle Santalahden kaava-alueella sijaitsevalle tyhjillään olevalle rakennukselle on annettava mahdollisuus kunnostukseen. Sinänsä alueella sijaitsevat rakennukset ovat kunnostettavissa olevia.
Yleispiirteisempi kaavoitus
Ympäristöministeriön 6.6.1997 vahvistamaa Pirkanmaan 3. seutukaava. Selostuksen liiteosa ei ole sen luettelon 62. Pispala -kohdan osalta otettu huomioon Santalahden osayleiskaavassa.
Pirkanmaan Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaehdotuksessa on havaittavissa samankaltainen teknisluontoinen asiavirhe kuin Santalahden osayleiskaavassa. Koska virhe on hyvin ilmeinen ja puhtaasti teknisluontoinen, on ilmeistä, että Ympäristöministeriö on jo oikaissut kyseisen virheen.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry ihmettelee Pirkanmaan Maakuntaliiton maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymän 1. maakuntakaavaehdotuksen Kaavaselostus osa A:n sivulla 95 olevan inventoinnin ja maakuntavaltuuston päätöksen ristiriitaisuuteen liitettyä selitystä, jonka mukaan ”…eivät maakuntakaavan ratkaisut sido Museovirastoa …”. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n mielestä lakiin perustuvat Valtioneuvoston päätökset sitovat sekä maakuntaliittoa että kaupunginvaltuustoa.
Arvojen merkitys
Santalahden osayleiskaavan liitteen nro 29 Santalahden ja Pispalan valtatien varren rakennuskannan suhde Pispalan rakentamisen perinteeseen osalta Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry ystävällisesti pyytää Tampereen kaupungin kaavayksikköä ottamaan huomioon ajassa tapahtuneet muutokset.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry joutuu ikäväkseen huomauttamaan, että Santalahden osayleiskaava, joka ei Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan täytä yleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksiin liittyviä vähimmäisvaatimuksia, sisältää kuitenkin asiaankuulumattoman liitteen, jossa on myös havaittavissa selvä pyrkimys heikentää Pispalan harjun valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvoa.
Pispalan alueen säilyminen on onnistunut paikallisten asukkaiden toiminnan ja aktiivisuuden avulla. On ikävä, että yhä edelleen Tampereen kaupungin kaavayksikkö pitää Pispalan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön olemassaoloa kielteisenä. Aluetta on kyllä nakerrettu. Erityisesti Pispalan Pyhäjärven puoleisen rinteen kaavamuutos ja uudisrakentaminen ovat tuhonneet valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Tähän asti alueella nähtävissä ollut muutoksen paine on kohdistunut Pispalan harjun Pyhäjärven puoleiselle alueelle, ei suinkaan Pispalan valtatien tai yleisesti Pispalan harjun Näsijärven puoleiselle alueelle.
Pispalan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön näkymä alue
Valtakunnallisesti arvokkaan Pispalan kulttuuriympäristön merkitys ei rajaudu vain omalle muotoutuneelle alueelleen vaan on erittäin tärkeää pitää alueelle suuntautuvat päänäkymäalueet vapaina. Nokian moottoritieltä ja Paasikiventieltä avautuvat merkittävimmät näkymät Pispalan alueelle.
Tällä hetkellä Santalahden osayleiskaava-alueelta Paasikiventieltä on mahdollisuus nähdä Pispalan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Myös tulevaisuudessa on tärkeää, että tämä valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön näkyy Paasikiventieltä.
Pispalan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön eteen rakennettava tiivis kerrostalorivistö poistaisi alueelta Valtioneuvoston määrittämän merkittävän erityisarvon. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry suhtautuu torjuvasti Pispalan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön erityisarvojen hävittämiseen.
7. Kestävän kehityksen periaate
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry katsoo, että Santalahden osayleiskaava ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukainen.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n mielestä kestävän kehityksen periaate Santalahden kaavoituksessa merkitsee muun muassa sitä, että 1. yhdyskuntarakenteeseen, 2. terveelliseen elinympäristöön, 3. liikenteellisiin tavoitteisiin, 4. uusiutumattomiin luonnonvaroihin, 5. maisemallisiin erityisarvoihin ja 6. rakennetun ympäristön suojeluun on kiinnitettävä yleiskaavatasolla riittävästi huomiota.
Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa tuoda esiin Santalahden osayleiskaavassa tavoitellun kehityksen periaatteita edellisen luettelon numeroilla:
1. Yksittäisen tiiviin kerrostalosaarekkeen rakentaminen niin 2. että sen meluisalta, ympäristömyrkylliseltä ja olemattomalta lähivirkistysalueelta 3. poistuva ajoneuvovirta haittaisi suunniteltujen bussikaistojen toteuttamista ja aiheuttaisi alueellisesti tärkeän, jo olemassa olevan kevyen liikenteen reitin poistamisen. 4. Paasikiventien lisäruuhkautumisen, joka puolestaan aiheuttaisi tarpeetonta kasvihuonekaasujen lisääntymistä. 5. Alueen harjumaisemaan rakentunut valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö peittyisi päänäkymäalueelta ja 6. valtakunnallisessa inventoinnissa mainitun Pispalan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön erityisarvo tuhoutuisi.
Kestävän kehityksen periaatteen ottamiseksi huomioon olisi tärkeä antaa Tampereen kaupunginvaltuustolle Santalahden osayleiskaavan osalta mahdollisuus päätöksentekoon, jonka pohjana ovat riittävät selvitykset. Vain siten muodostuu mahdollisuus antaa Santalahden alueelle, joka on (lähtökohtaisesti) kulttuurihistoriallisesti arvostettu teollisuusalue, ilman virkistysalueita, vilkkaiden valtakunnanväylien välissä, saastuneella maaperällä, kunnassa, jonka elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä heikentää voimakas pula pienteollisuustiloista, mahdollisuus kehittyä jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyväksikäyttäväksi alueeksi.
Kirjattu saapuneeksi 29.3.2006