Asia: Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry haluaa osaltansa auttaa Tampereen kaupungin alueellista kehitystä oheisella mielipiteellä.

Tiivistelmä: Vaikka Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry:n käsityksen mukaan Santalahden osayleiskaavaehdotus sisältää joitain asianmukaisesti käsiteltyjä kohtia, suhtautuu yhdistys hyvin kriittisesti alueelle täysin uuteen ja kaavoituksellisesti epätarkoituksenmukaiseen Santalahden osayleiskaavaehdotukseen ja toivoo ehdotuksen valmistelijoilta samaa kriittisyyttä.

Lähtökohtaisesti Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys pitää Santalahden alueen maankäyttövaihtoehdoista asumisvaihtoehtoa toivottavampana, palauttaahan se osaltaan entisen Rantakylän aluetta takaisin alkuperäiseen tarkoitukseensa. Nyt jo on tärkeä korostaa, että kyseinen suunnitelmavaihtoehto edellyttää toteutuakseen huomattavasti enemmän selvityksiä ja arviointeja sekä tarkennuksia kuin muut vaihtoehdot.

Osayleiskaava perinteisesti nojautuu rajautuviin kaavoihin. Santalahden osayleiskaavaehdostus on täysin vieras kapealle, suippomaiselle alueelleen. Santalahti rajautuu suoraan valtakunnallisesti merkittävään Pispalan kulttuurimaisemaan. Käytännössä Santalahti on osa Pispalan kulttuurimaisemaa.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys pelkää, ettei kyseisen Santalahden osayleiskaavaehdotuksen osalta ole olemassa riittäviä selvityksiä siitä, että se loisi mahdollisuuden hyvälle elinympäristölle, tai että se edistäisi kestävää kehitystä. Ehdotuksessa on havaittavissa elinympäristön heikentymisriski.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys olisi toivonut, että kaavan vaikutuksia arvioitaessa olisi otettu yhdeksi vaihtoehdoksi olemassaoleva kaava. Mikäli päätöksenteko tapahtuu vain erilaisten suunnitelmien keskinäisen vertailun pohjalta, on olemassa mahdollisuus, ettei uusi kaava kykene vaalimaan rakennettua ympäristöä eikä hyväksikäyttämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Näin uuden kaavan mahdollisuus edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti tai kulttuurisesti kestävää kehitystä heikkenisi.

Vaikka Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä Santalahden osayleiskaavaehdotuksen yksityiskohtiin on turha puuttua, on tarkoituksenmukaista tulevaa suunnittelua ajatellen kiinnittää huomiota seuraaviin yksityiskohtiin:

I Ajoneuvoliikenteen vaikutus: Tampereen kaupunkirakenteen pysyessä myös tulevaisuudessa kahden järven välisenä kannaksena on tarkoituksenmukaista hyväksyä Paasikiventie valtakunnalliseksi pääväyläksi. Tampereen kannaksen läpi kulkee myös tulevaisuudessa yksi ainoa valtakunnallinen pääväylä. On epätarkoituksenmukaista kehittää kyseistä väylää taajamaväyläksi. Liikenteen hidastaminen Santalahden osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti 70:stä 60:een kilometriin tunnissa ja risteävän liikenteen kasvattaminen uudella taajamalla vähentää liikennettä väylällä. Ajoneuvoliikenne ei kuitenkaan kokonaan poistu, vaan hakeutuu muille teille.

On hyvin epäuskottavaa, että alueelta poistuva liikenne siirtyisi naapurikunnan eli Pirkkalan alueelle. On paljon uskottavampaa, että nykyinen tilanne säilyy tulevaisuudessa. Valtakunnallisen pääväylän, nimeltään Paasikiventie ja taajamatien, nimeltään Pispalan valtatie ruuhkat liittyvät toisiinsa. Uutena väylänä on jo nyt tullut asuinkorttelitie eli Tahmelan valtatien reitti.

Kyseinen Santalahden osayleiskaavaehdotus heikentää liikenteen tarkoituksenmukaista toteuttamista. On tarkoituksenmukaisempaa suunnitella keinoja pääväylän eli Paasikiventien liikenteen tukkoisuuden vähentämiseksi kuin sen lisäämiseksi. Paasikiventietä käyttää noin 55 000 autoa päivässä. Kyseiselle alueelle suunnitellaan alle kahden tuhannen asukkaan kerrostaloaluetta. Koska alueelle ei ole suunnitteilla kauppoja, palveluita, kouluja ym., alueen lisääntyvä henkilöautoliikenteen määrä tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin asukasmäärästä voisi suoraan arvioida.

II Uusien talojen vesikaton korkeus: Hieman piilossa ehdotuksen liitteessä numero 5 on esitetty vesikaton ylimmät korkeusasemat. Osa Pispalan valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa on Näsijärven rantamaisema, ei suinkaan elementtitalojen takaa näkyvä järvi horisontti.

Kysymys on sekä valtakunnallisesta kultturimaisemasta että yksityisomistuksen suojaan kuuluvasta maisemasta. Santalahden osayleiskaavaehdotus on jättänyt huomiotta sen, että Pispalan rinteillä on jo asutusta. Perinteisesti alueella on rakennettu tavalla, joka on jättänyt yläpuolella olevan rakennuksen asujalle mahdollisuuden rantamaisemaan. Ehdotuksessa vesikaton korkeudet nousevat esimerkiksi asuinalueen kahdesta korkeimmasta maamerkistä eli Luujauhotehtaan piipusta 6,4 metriä ja Enqvistin paperitehtaan piipusta lähes kaksi metriä korkeammalle. Kyseisen osayleiskaavan toteuttaminen esitetyssä muodossa käytännössä estäisi Pispalan alarinteessä asuvilta koko järvimaiseman ja käytännössä kaikilta rantamaiseman.

Santalahden osayleiskaavaehdotus aiheuttaa maanomistajille ja muille vastaavan oikeuden haltijoille Pispalan rinteellä kohtuutonta haittaa. Samalla on hyvin perusteltua syytä epäillä, että ei tuhoutuisi vain yksityisiä omaisuusarvoja vaan myös valtakunnallisesti erityisen arvokkaaksi luokiteltu kulttuurimaisema.

III Virkistysalueen riittävyys: suunniteltaessa uusia elementtikerrostaloalueita pitää jo alkuvaiheessa suunnitella tarvittavat valoisat ja melusuojatut lähivirkistysalueet. Santalahden osayleiskaavaehdostuksessa on esitetty meluisa ja varjoisa korttelipuisto, joka kooltaan olisi noin 10 m2 / 100 m2 asuntokerrosalaa kohden. Yleisenä laskentaperiaatteena käytetään kaavayksikön mukaan 25 m2 korttelipuistoa/ 100 m2 asuntokerrosalaa (Sisäministeriön kaavoitusohje 2/1975).

Ehdotus, virkistykseen soveltuvien alueiden riittämättömyyden osalta, ohjaisi aluetta kohti slummiutumista. Kaavoituksen lähtokohtana pitää ottaa huomioon myös tulevien asukkaiden perusinhimilliset tarpeet tasapainoiseen elinympäristöön sekä ministeriön ohjeistus.

IV Voimalinjan 110 kV kohtalo: Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys pitää hyvänä kaupungin mukanaoloa rakentamisessa esimerkiksi maksamalla olemassaolevan voimalinjan maakaapeloinnin (alustavan arvio) 1 miljoonan euron kustannukset. Koska yleisten periaatteiden pitäisi olla kaupungille tärkeämmät kuin yhden kaavan toteutuksen maksaminen Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä Tampereen kaupungin pitää kohdella vastaavissa tilanteissa vastaavalla tavalla kaikkia rakennuttajia. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä Tampereen kaupunginvaltuuston pitää tehdä ensin yleinen päätös voimalinjojen maakaapeloinnista asuinrakentamisalueilla.

Santalahden osayleiskaavaehdotuksen esitystä kaapeloinnin kustannusten siirtämisestä kaupungin vastuulle ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa virkamiespäätöstasolla.

Sinänsä Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ei pidä huonona julkisen sektorin tukemaa asuntorakentamista. Yhdistys kuitenkin uskoo, että olemassaolevaa rakennuskantaa hyväksikäyttäen alueen toteuttaminen onnistuu myös yksityisrahoituksella.

V Maaperän puhdistus: Alueella yli sata vuotta harjoitettu ja yhä edelleen voimissaan oleva teollinen toiminta on tuottanut huomattavia määriä raskasmetalleja. Osa niistä on pilannut maaperän kelvottomaksi asumisrakentamiseen.

Jos Tampereen kaupunki sallisi Santalahden osayleiskaavaehdotuksen mukaisen tehokkaan asuinrakentamisen alueella, joka maansiirtojenkin jälkeen mahdollisesti sisältää jäämiä raskametalleista, toimisi Tampereen kaupunginvaltuusto vastuullisesti perustaessaan samanaikaisesti rahaston kyseiselle alueelle rakennettavien osakehuoneistojen lunastamista ja rakennetun alueen purkamista varten. Jos alue puhdistetaan ja tarkistetaan huolellisesti, on hyvin epätodennäköistä, että alueen raskasmetallijäämät muodostavat ihmisille terveydellistä haittaa. Rahasto olisi kuitenkin tärkeä elementti rakentamisen kustannusvastaavuustoiminnassa. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä ihmisten terveyteen vaikuttavissa asiossa pitää olla ennemminkin liian varovainen kuin rohkea.

VI Rakennusoikeuden arviointi: Vaikka yleiskaavassa sinänsä ei oteta kantaa rakennusoikeuteen, on hyvä käydä selvästi läpi olemassaolevan kaavan rakennusoikeus.

Sinänsä on ymmärrettävää, että perinteisesti teollisuus ja varastoalueet ovat rakennustehokkuudeltaan hyvin korkeita. Siten voidaan hyödyntää järkevästi alihankintaketjua ja pääväylän varrelle voidaan tuoda isoja tavaramääriä. Kyseisen käyttötarkoituksen eikä myöskään liike- ja toimistotoimintojen pohjalta ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista arvioida asuinrakennusoikeuksia.

Santalahden alueella voimassaolevat yleis- tai asemakaavat eivät mahdollista asuinrakentamista. Tällä hetkellä Santalahden alueen yleinen asuinrakennusoikeus on tonttitehokkuuslukuna ilmaistuna tasan 0,0000.

Tampere kasvaa ja kehittyy koko ajan. Koska Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys halua edesauttaa tätä, on hyväksyttävää, että Santalahden alueelle myönnetään rakennusoikeutta asuinrakentamista varten.

Tärkeimpänä periaateena pitää olla maanomistajien tai -haltijoiden yhdenvertainen kohtelu. Vallitsevan tilanteen pitää olla lähtökohtana kaavoitettaessa ja uusia rakennusoikeuksia jaettaessa. Muunlainen toiminta johtaisi mielivaltaan.

Pispalan harjulla on perinteisesti isompi rakennusoikeus kuin alhaalla rinteessä. On järkevää, että rakennusmassat eivät sijoitu toistensa eteen rinteessä. Nykyään Pispalan rinteessä on rakennustehokkuutena 0,5. Alueella, joka rajautuu Santalahteen, vaihtelee rakennusoikeus 0,3 – 0,4:n välillä.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ymmärtää hyvin joidenkin Santalahden alueen rakennusoikeuden haltijoiden kiinnostuksen kasvattaa omaisuutensa arvoa.

Koska Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä rakennusoikeuden haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisella tavalla yhdistys pitää yhteiskunnallisesti vastuullisena tahona tärkeänä tuoda esiin Pispalan rinteen satojen rakennusoikeuden haltijoiden Perustuslain suojaaman omistusoikeusintressin.

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon jälkeen kaavoja ei enää vahvisteta ministeriössä. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys pitää tärkeänä tuoda esiin niitä suunnittelua ohjaavia arvoja, jotka aikaisemmin tulivat esiin ministeriön vahvistusmenettelyssä. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä maankäyttösuunnittelun pitää pohjautua yleisesti hyväksyttäviin arvoihin ja voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä olemassaolevan yhdyskuntarakenteen rajoitteet pitää hyväksyä rakentamiselle asetettuina rajoina.

Santalahden alueen vastuullinen, yhdenvertainen ja tarkoituksenmukainen rakennusoikeus on asuinrakennusvaihtoehdossa tonttitehokkuuslukuna 0,2 - 0,3.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys haluaa osaltansa tuoda esiin myönteisiä elementtejä tulevaisuudessa tapahtuvaan aluetta koskevaan maankäytön suunnitteluun.

Kyseiselle Santalahden aluelle olisi ehkä parempi laatia samanaikaisesti asema- ja yleiskaavat. Esitetty ehdotus yleiskaavaksi sisältää enemmän avoimia kysymyksiä kuin ratkaisuja niihin. Olisi parempi ratkaista samalla rakennusmassojen ja tonttien koko, sijoittelu ja rakennusoikeus.

Rakennuskannan suojelu

On tärkeää antaa omistajille mahdollisuus käyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyväksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaavoituksessa on luotava keinoja säilyttää olemassaoleva rakennuskanta. Näin on toimittava erityisesti valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Kaavoissa pitää olla selviä rakennuskannan suojelua mahdollistavia elementtejä. Rakennusoikeuden haltijan pitää taloudellisesti tuntea vähintäänkin olevansa yhdenvertaisessa tilanteessa muiden kanssa toimiessaan kestävän kehityksen mukaisesti.

Rakennuskannan suojelu on tuotava viranomaismääräyksissä ja ohjeissa myönteisenä instrumenttina esiin. Kestävän kehitysen periaatteen mukaista toimintaa pitää voimistaa maankäyttösuunnittelun eri vaiheissa.

Tämänhetkinen tilanne, jossa omistajien kaavoituksellinen etu suosii purkamista, on Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä vähintäänkin epätarkoituksenmukainen, mutta ilmeisestikin lainvastainen tilanne. Tarkasteltava ehdotus ei tuo mitään muutoksia vallitsevaan asiantilaan.

Santalahden olemassaolevan rakennuskannan kunto

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys on hyvin harmissaan alueen rakennuskannan osittaisesta rappiosta.

Santalahden alueella on useita hyvin viehättäviä rakennuksia joista vanhimmat ovat yli satavuotiaita. Osasta taloja on asukkaat häädetty pois jo aikaisemmin.

Menettelytapa, jossa rakennuksenomistaja häätää asukkaat ulos, antaa rakennuksien olla tyhjinä ja toteaa ne sitten korjauskelvottomaksi, ei ole eduksi kenellekään. Asioista pitää voida sopia. Olisi toivottavaa, että kyseinen menettelytapa kuuluisi jo menneisyyteen. Ainakaan se ei kuulu omaisuuden normaalin, kohtuullisen ja järkevän käytön piiriin.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen mielestä rakennuskannan omistajien omista arveluttavista toiminnoista seuraavat tapahtumat eivät saisi johtaa taloudelliseen hyötyyn, etenkään silloin, kun toiminnan arviointi on yleisellä moraaliasteikolla arvioiden kyseenalaista.

Santalahti on olemassaolevien pääväylien vieressä meluisassa ympäristössä. Viheralueiden puute ja alueen teollinen historia tukevat olemassaolevan kaavoituksen sisällöllistä säilyttämistä.

Alueella sijaitsevat pienteollisuustoimintaan sopivat rakennukset ovat täynnä toimintaa, ja alueella on runsaasti PK-sektorin yrittäjiä. Koska Tampereen alueelta puuttuu vastaavantyyppisiä alueita, kiittää Pirkanmaan Rakennusuojeluyhdistys kyseisen alueellisen jatkuvuuden sallineita rakennuskannan omistajia.

Myös maankäytön suunnittelussa olisi toivottavaa historiallisen jatkuvuuden periaatteen huomioimista, etenkin kun kysymys on samalla lainvoimaisten kaavojen sisällöstä.

Nykyinen Santalahden alue osaltaan turvaa Tampereen monipuolisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Maapohjan omistajille parhaan edun saattaa tuoda tiivis ja korkea asuin pientalo yhdistettynä pienteollisuustoimintoihin. Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys hyväksyy tämänkaltaisen ratkaisun, mikäli olemassaolevan rakennuskannan omistajille ja haltijoille luodaan samalla mahdollisuus suojella omaisuuttaan.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys haluaa alueellisesti vastuullisena toimijana, että oheiset kokonaisuutta palvelevat ajatukset siirtyvät joko lopulliseen yleiskaavaehdotukseen tai tuleviin asemakaavoihin ensisijaisesti Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön tasolla.

Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys myös hyväksyy Santalahden maankäytön suunnitteluun aikalisän. Tärkeintä ei ole vuosiluku, jona Santalahteen rakennetaan, vaan se, mitä sinne rakennetaan.

Tampereella 26.6.2005