Kiitos kirjeestäsi. Uskoisin, että tietomme ovat hyvin samankaltaiset Ryytimaan tilanteesta. Me ainoastaan tulkitsemme asioita eri tavalla.

Ihmisillä on aina tapana tulkita asioita elämänkokemuksiensa kautta. Nuorempana tein yliopistolla kunnallistutkinnon. Olen joskus ollut valmistelemassa, oikeastaan varmistamassa, muotoseikkojen pitävyyden kaavaratkaisussa. Syy miksi en viihtynyt kunnanhallinnossa, liittyvät oheisen menettelytavan yleisyyteen.

Vaikka ajattelen, että arviosi ja tietosi keskustan osayleiskaavan täydennysalue 557:stä (myöhemmin Ryytimaan rivitalokaavasta) ovat täysin oikeita, haluaisin tuoda esiin toisenkinlaista asioiden jäsentämistapaa.

Ministeriön päätös palauttaa osayleiskaava Ryytimaan osalta uudelleen kaupungille valmisteltavaksi uupuvan selvityksen takia eli jättää se vahvistamatta oli paikallisten yhdistysten kannan mukainen. Ministeriön päätös oli hyvä.

Minulle toimitetuissa, useiden eri yhdistysten tekemissä muistutuksissa tai valituksissa on kiistatta tuotu esiin menettelyllisiä valitusperusteita. Tästä huolimatta uskaltaisin väittää, että menettelyllisiin valitusperusteisiin liittyvät vaatimukset olivat alisteisia kaavan asiallisille, sisältöön liittyville valitusperusteille. Vaikka Ryytimaan osalta kaavan palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi oli yhdistysten kannan mukainen, vielä enemmän yhdistysten kannan mukaista olisi ollut kaavan asialliseen sisältöön liittyen sen hylkääminen.

Voidaan todeta, että Ympäristöministeriö on toiminut tarkoituksenmukaisesti. Ministeriön tehtävä on yleisellä tasolla ohjata, neuvoa ja viestittää yhteistyökyvyllään ehdotuksiaan. Kaavan palauttaminen puuttuvan selvityksen vuoksi korostaa ministeriön ohjaavaa vaikutusta. Alueellista intressiä edustavien yhdistysten tehtävänä on tarvittaessa tuoda esille hyvinkin ehdottomalla tavalla paikallisia arvoja. Samassa tilanteessa kaavan hylkääminen sisällön vuoksi olisi ollut kansalaisjärjestöille ei vain hyväksyttävää vaan myös tarkoituksenmukaista toimintaa.

Voidaan myös todeta, että Tampereen kaupunki toimi johdonmukaisella tavalla valittaessaan Ympäristöministeriön päätöksestä jättää keskustan osayleiskaavan (Ryytimaan rivitalokaava) alue vahvistamatta KHO:teen.

Ministeriön asema oli kyseisessä päätöksessä KHO:ssa hyvin heikko. Kaupungin esittämä laillisuus -väite liittyi tarkennettuna "paikallisen yhdistys nimeltään X" aiemmin esittämään vaatimukseen alueen rakentamattomuudesta. Vanha ja uusi yleiskaava lähti asuinrakentamisesta ja voimassaoleva asemakaava julkisesta rakentamisesta. "Rakentamatta jättäminen" oli lakiin perustumaton vaatimus.

Nyt kysymys ei ole vain maapohjan omistuksesta lähtevästä oikeudesta vaan myös kaavan mahdollistamasta rakentamisesta. Ministeriöllä ei voinut olla mahdollisuutta menestyksellä tulkita uudestaan tätä kolmannen osapuolen vaatimusta, jonka varaan kaupunki nojasi valituksessaan KHO:n. KHO:lla ei ollut mahdollisuutta jättää ministeriön päätöstä voimaan. Ympäristöministeriö oli, sen jälkeen kun kaupunki haki muutosta KHO:sta, vääjäämättä häviämässä esitetyllä perusteella.

Joku paikallinen yhdistys, ehkäpä parhaiten "paikallinen yhdistys nimeltään X", olisi voinut suhteellisen helposti tulkita omia vaatimuksiaan uudestaan. Suhteellisen heikolla ammattitaidollakin se olisi löytänyt menestyksellisiä perusteita KHO:ssa. Rakentamatta jättäminen oli "paikallisen yhdistys X:n" esittämänä varomaton, poliittinen vaatimus.

Koen niin, että kyseessä olevassa tapauksessa kaupunki on selkeästi kauempana alueellista intressiä kuin ministeriö. Olisi ollut tarkoituksenmukaista kyseenalaistaa kaupungin väitteet kohta kohdalta. Tämä olisi onnistunut helposti, koska valitettaessa ministeriön päätöksestä yhdistykselle olisi muodostunut mahdollisuus antaa vastaselitys kaupungin käsitykseen ja väitteisiin.

Tampereen kaupungin KHO:lle esittämät väitteet, että " ’Rivitaloalueella’ on tarkoitus tukea väestömäärältään ... lähes puoleen laskeneen Pispalan alueen asumis- ja palveluedellytyksiä. ’Rivitaloalueella’ on tarkoitus juuri kiinnittää huomiota seudun oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja tukea Pispalan erityislaatuisen kulttuuriympäristön säilymistä. ’Rivitaloalueella’ on noin 60 palstaviljelijää, joista vain osa asuu Pispalassa. Lisäksi viereisellä alueella on noin 40 palstaviljelijää. " olivat tulkinnanvaraisia. Yleisen laillisuuskäsityksen kannalta olisi ollut tarkoituksenmukaista, että joku yhdistys olisi kyseenalaistanut kaupungin väitteet KHO:ssa.

’Voittaa’ on tässä yhteydessä huono termi. Mikäli jokin yhdistys olisi valituksellansa antanut KHO:lle mahdollisuuden hylätä Ryytimaan rivitalokaavan, kysymys ei olisi ollut voitosta vaan Eduskunnan säätämän tahdon toteutumisesta. Nyt voidaan sanoa, että kaupunki voitti.

KHO on lopullisessa päätöksessään ilmaissut vain ja ainoastaan, että kunta on tehnyt tarpeelliset selvitykset Ryytimaan rivitalokaavasta yleiskaavatasolla. KHO ei voinut arvioida päätöksessään kaavan asiallista sisältöä. Sen arvioiminen oli heidän toimivaltansa ulkopuolella. KHO:lla ei ollut mahdollisuutta hylätä Ryytimaan rivitalokaavaa. Kun lukee päätökseen liitetyn eriävän mielipiteen on aistittavissa, että KHO:n presidentti Pekka Hallberg vanhana pispalalaisena olisi halunnut laajemman toimivallan.

On huono asia lähteä arvioimaan jälkeenpäin väitteiden kantavuutta. On kuitenkin vaikea uskoa, että KHO olisi hyväksynyt kaupungin valituksen jos joku olisi esittänyt sen hylkäämistä KHO:lle.

Ilmeisesti KHO olisi hyväksynyt yhdistyksen valituksen päätöksentekonsa pohjaksi, mutta huonoimmassa tilanteessa myös äänestyspäätös olisi ollut mahdollinen. On helppo nähdä, että jos kaava olisi joko palautettu takaisin menettelyllisiin valitusperusteisiin liittyen tai hylätty asiallisilla sisältö valitusperusteilla, ettei kumpikaan vaihtoehdoista olisi ollut alueellista intressiä ajatellen tappio.

Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ja ylikansallinen valitusmenettely edellyttää osallistumista normaaliin valitusmenettelyyn. Koska esimerkiksi "paikallinen yhdistys nimeltään X" ei ollut asianosaisena Ryytimaan rivitalokaavan ratkaisussa KHO:ssa, se saattoi käyttää ylimääräistä muutoksenhakua vain koska yhdistys sai jonkun asianosaisista mukaan valitukseen.

Paikallisten asukkaiden enemmistö vastusti ja vastustaa Ryytimaan rivitalokaavaa. Yhdistysten olisi pitänyt ottaa huomioon paikallisten asukkaiden kanta. Rivitalokaavan osalta paikallisilla asukkailla ei ollut mahdollisuutta osallistua mihinkään niistä äänestyksistä, joissa heidän elinympäristönsä kohtalo ratkaistiin.

Ei riitä, että yksittäiset yhdistykset ovat suljetuissa kokouksissaan ilmeisesti pohtineet eri toimintamahdollisuuksia, ja mahdollisesti äänestäneet niiden välillä. Kyseisten yhdistysten päätöksentekoon osallistui vain muutama aktiivi. Kansalaisjärjestöjen päätöksenteko pitäisikin olla avoimempaa.

Toisaalta ei voida edellyttää kansalaisjärjestöjen turvaavan kuntalaisten osallistumisoikeutta. Kaupungin on toiminnallaan turvattava kuntalaisille mahdollisuus osallistua omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Paikalliset asukkaat eivät saaneet tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa heidän elinpiiriänsä koskevaan päätöksentekoon, ei yhdistystasolla ja tästä seuraten myöskään KHO:ssa.

Käsitykseni mukaan useat niistä asiantuntijoista, joiden työn avulla Ryytimaan rivitalokaava asetettiin kyseenalaiseksi, olisivat halunneet valituksen KHO:n kaupungin Ryytimaata koskevasta rivitalokaavasta. Tarpeellinen materiaali oli jo kerätty. Useat kymmenet ihmiset olivat tehneet jo valtavasti työtä.

Arvostettu varatuomari, jonka ammattitaidon avulla Ryytimaan rivitalokaava kyseenalaistui Ympäristöministeriössä, olisi ollut valmis kirjoittamaan valituksen myös KHO:n.

Alueellisesti oli kehittynyt käsitys, että "paikallinen yhdistys X" valittaisi Ryytimaan rivitalokaavasta KHO:teen. Yhdistyksen tiedotustoiminnan puutteista johtuen paikallisille asukkaille ja samalla toisille yhdistyksille ei muodostunut oikeaa tietoa tilanteesta. Epätietoisuus ei ole vieläkään kadonnut. Myös tämän paperin kirjoittaja "paikallisen yhdistyksen" sihteerinä toimiessaan luuli, että yhdistys oli valittanut Ryytimaan rivitalokaavasta KHO:n. Vasta KHO:n päätöksen jälkeen ilmeni yllättäen, että yhdistys ei ollut vaatinut Ryytimaan kaavan hylkäämistä.

Yksittäisillä yhdistyksillä on tietenkin hyväksyttävä oikeus omiin päätöksiinsä. Koska kirjoittajalle kerrotut perusteet "paikallisen yhdistyksen" toiminnalle ovat muuttuneet useaan kertaan, en pysty ottamaan kantaa yhdistyksen toiminnan perusteisiin.

Uskon kuitenkin, että suurimpina kärsijöinä olivat ne yhdistyksen jäsenet, jotka eivät voineet tai uskaltaneet toimia omien moraalisten arvojensa pohjalta yhdistyksessä. Uskon, että enemmistö yhdistyksen jäsenistä - yksilöinä – oli ja on yhä valmis hyväksymään alueellisesti vastuullisempia päätöksiä.

Kaupungin virkamiehet ovat toimineet ammattitaitoisesti. Olisi ollut epätarkoituksenmukaista, jos valmistelevat virkamiehet olisivat hyväksyneet Ympäristöministeriön heidän ammattitaitonsa kyseenalaistaneen päätöksen. KHO päätöksen tosiasiallisena kohteena oli keskustassa sijaitsevan kaupungin virastotalon virkamiesten ammattitaito, ei Tahmelassa/Pispalassa sijaitseva Ryytimaa.

Käsitykseni mukaan Ryytimaan rakentamisesta on käyty hyvin laajoja ja selkeitä keskusteluja jo 40 vuotta. Samaisessa osayleiskaavassa oli uusia kohteita, joiden valmistelu oli ehkä hosuvaa. Kaupunki viisaasti poisti muutamia alueita yleiskaavasta prosessin aikana. Ryytimaan kohdalla virkamiehet eivät olisi voineet vuosien vääntämisen jälkeen nostaa käsiä pystyyn maaliviivalla (kenenkään vaatimatta sitä) ilman, että uskottava suunnitelmallisuus olisi kärsinyt.

Osa kaupungin virkamieskuntaa haluaisi ottaa enemmänkin paikallisia ihmisiä huomioon. Ehkäpä he kokevat voimattomuutta tämänkaltaisen toiminnan jälkeen.

Mikäli joku yhdistys olisi valittanut, olisi tapahtunut päinvastainen dominoefekti. Sen jälkeen virkamiesten mieleen olisi jäänyt opetus, että olisi ollut parempi huomioida asukkaiden intressit kuin hävitä KHO:ssa. Luultavasti nyt keskusteltaisiin asiallisemmalla tasolla kansalaisten oikeudesta vaalia itselleen tärkeitä asioita.

Mielestäni on tärkeä käydä päätöksenteon pohjana olevat ratkaisut läpi mahdollisimman selkeällä tavalla. Sinänsä en ole ottanut kantaa Pispalan Ryytimaan kohtaloon, vaan olen halunnut tuoda esiin asian käsittelyyn liittyviä tekijöitä. Paikallisia asukkaita ajatellen asian käsittely on ollut enemmänkin salailevaa ja piilottelevaa kuin avointa ja rehellistä vaikka Ympäristöministeriö ja kaupunki ovatkin toimineet omilla mandaateillaan ammattitaitoisesti. Paikallisten asukkaiden lain turvaamat oikeudet osallistua ja vaikuttaa lähiympäristönsä ratkaisuihin jäivät kuitenkin toteutumatta.

Olen käyttänyt kuvauksessani johdattelevaa termiä "paikallinen intressi" koska olen vakuuttunut, että suurin osa Pispalan asukkaista ei olisi hyväksynyt näin toimitettua kaavaprosessia. Eivät myöskään ne henkilöt, jotka haluaisivat rakennuksia Ryytimaalle, uskoakseni voisi hyväksy tämän tapaista toimintaa.

Mielestäni kunnallisessa päätöksenteossa pitäisi huomioida omia intressejä ajavien yhdistysten rinnalle paikallisten asukkaiden näkemykset, kuten voimassaoleva lainsäädäntö edellyttää. Ainakin suoranaisessa yksilön elinympäristöä ja elämäntapaa koskevassa päätöksenteossa pitäisi selkeä yhteneväinen näkemys alueellisista arvoista välittyä osaksi päätöksentekoa.

KHO:n päätös Pispalan Ryytimaasta on selkeä. Koska kukaan ei esittänyt rivitalokaavaan hylkäämistä se tuli voimaan. Siitä huolimatta rohkenen tuoda esiin oman ratkaisuehdotukseni.

Poliittisella päätöksentekotasolla on tarkoituksenmukaista arvioida Pispalan Ryytimaan kaavaratkaisu ja sen arvo uudestaan. Uudelleen arvioinnin kohteena pitäisi olla ensisijaisesti yleisluontoinen kaava. Asemakaavavaiheen rakennusmassojen ja tonttien sijoittelu ei ole tarkoituksenmukainen taso hahmotella Ryytimaan tulevaisuutta.

AARNE RAEVAARA 9.2.2004 Aarne.Raevaara@luukku.com